Magister militum

Rooman valtakunta
Osa historian artikkelisarjaa Rooman valtakunnan hallinto
Ajanjaksot
Rooman kuningaskunta 753 eaa. – 510 eaa. Rooman tasavalta 510 eaa. – 27 eaa. Rooman keisarikunta 27 eaa. – 476 jaa.
Länsi-Rooma 330–476	Itä-Rooma 330–1453 Trebizond 1204–1461 Theodoro 1204–1475
Virkamiehet
Konsuli Preettori Prokonsuli Propreettori	Ediili Kvestori Tribuuni Kensori
Poikkeusvirat
Diktaattori Magister equitum Sotatribuuni-konsuli	Kuningas Triumviraatti Decemviri
Tribunicia potestas
Arvonimet
Keisari
Legaatti Dux Officium Prefekti Vicarius Vigintisexviri	Liktori Magister militum Imperaattori Princeps senatus Pontifex maximus Tetrarkki
Instituutiot ja lait
Rooman senaatti Cursus honorum Rooman kansankokoukset	Rooman laki Rooman kansalaisuus Imperium

Magister militum (sotilaiden mestari) oli sotilasarvo Rooman valtakunnan loppuajalla. Jos nimeä käytetään ilman lisämäärettä, tarkoitetaan koko Rooman valtakunnan korkeinta sotilaspäällikköä. Eri alueiden komentajia kutsuttiin myös samalla arvonimellä, esimerkiksi Magister militum per Thracias oli korkea-arvoisin sotilaspäällikkö Traakiassa. Magister militum piti todellista valtaa kulissien takana samalla tavalla kun pretoriaaniprefekti aikaisemmin.^[1]

Konstantinus Suuri loi virat magister pedium (jalkaväen mestari) ja magister equitum (ratsuväen mestari). Ainoastaan scolae-joukot eivät kuuluneet näiden kahden upseerin alaisuuteen, vaan olivat suoraan keisarin alaisuudessa. Myöhemmin samaan virkaan nimitettiin useita henkilöitä. Valentinianuksen aikana magister equitumeja oli ainakin kaksi samaan aikaan. Korkea-arvoisin näistä, joka oli keisarin läheisyydessä, kutsuttiin nimellä praesentalis. Lännessä magister pedium praesentaliksesta tuli ajan myötä valtakunnan korkein upseeri. Gratianuksen ja Valentinianus II:n aikana erottelu jalkaväen ja ratsuväen komentajiin katosi. Arvonimiä käytettiin usein hyvin huolimattomasti ja tittelit magister militum sekä magister utriusque militiae (lyhennetty MVM) viittaavat sekä jalkaväen että ratsuväen komentajaan.^[2]

Magister militumit olivat korkea-arvoisia henkilöitä, ja ainoastaan pretoriaaniprefekteillä ja kaupunkiprefekteillä oli korkeampi arvovalta.^[2]

Theodosius I laajensi magister militumien määrän viiteen. magister militum praesentaliksia oli kaksi ja heidän lisäkseen luotiin kolme uutta virkaa joiden vastuulle tuli eri valtakunnan osat. Nämä uudet virat olivat magister militum per Orientem, per Thracias ja per Illyrium. Kaikilla magister militumeilla oli joukko virkamiehiä. Vuonna 441 Ariovinduksella oli 300 tällaista latinaksi official nimettyä toimihenkilöä ^[2]

1. ↑ Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 517, 540, 565. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3.
2. ↑ ^{a b c} Southern s. 57–58