Magna Graecia

Hakusana ”Suur-Kreikka” ohjaa tänne. 1800- ja 1900-lukujen kreikkalaista irredentismiä käsitellään artikkelissa Megáli idéa.
Magna Graecian ja Sikelian eli Sisilian siirtokuntia ja murrealueita.

Magna Graecia (latinaa, myös Graecia Magna, Graecia Major; m.kreik. Μεγάλη Ἑλλάς, Megalē Hellas) eli Suur-Kreikka tarkoittaa eteläisen Italian aluetta, johon antiikin kreikkalaiset rakensivat siirtokuntiaan 700-luvulta eaa. lähtien. Niiden kukoistuskautta oli arkaainen kausi 600–500-luvuilla eaa., mutta ne taantuivat tämän jälkeen. Alueesta käytetään useimmiten suomeksi sen latinankielistä nimitystä.[1][2][3]

Termillä viitattiin yleensä ennen kaikkea Apenniinien niemimaan eteläpään rannikon siirtokuntiin, joihin kuuluivat muun muassa Taras, Sybaris, Kroton, Lokroi ja Rhegion, ja joskus myös laajempaan alueeseen mukaan lukien muun muassa Poseidonia, Kyme ja Neapolis. Se ei kuitenkaan yleensä kattanut kaikkia Manner-Italian kreikkalaiskaupunkeja. Myöskään Sikelian eli nykyisen Sisilian siirtokuntia ei yleensä lueta Suur-Kreikkaan.[2][3]

  1. Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Magna Graecia”, Antiikin käsikirja, s. 321. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  2. a b Cartwright, Mark: Magna Graecia Ancient History. Viitattu 5.2.2018.
  3. a b Smith, William: ”Magna Graecia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by razib.in