Malagassit

Malagassit ovat malaijilais-polynesialaista malagassin kieltä puhuva kansa, joka muodostaa valtaosan Madagaskarin väestöstä. Heitä arvioidaan olevan noin 20 miljoonaa henkeä.

Malagassit ovat alkuperältään aasialais-afrikkalaista sekakansaa. Maan keskiosassa yleisimpiä ovat etelämongolidiset rotupiirteet, lännessä negridiset, paikoittain tavataan myös oseaanisia piirteitä. Kansa jakautuu lukuisiin etnisiin ryhmiin, jotka poikkeavat toisistaan alkuperänsä, elinkeinojensa ja kulttuurinsa perusteella. Suurimman ja historiallisesti vaikutusvaltaisimman ryhmän muodostavat merinat, joiden perinteisiä elinkeinoja ovat keinokasteluun perustuva maanviljely sekä karjanhoito. Betsimisarakat harjoittavat trooppista maanviljelyä, saaren eteläosan antanosyt ja antadroyt karjanhoitoa. Muita perinteisiä elinkeinoja ovat kalastus ja käsityöammatit.^[1]

Suurin osa kansasta harjoittaa perinteisiä uskontoja. Osa merinoista, betsileioista, bezanozanoista, betsimisarakoista ja antadroyeista on protestantteja tai katolisia. Islam on levinnyt sakalavojen, antankaranojen ja tsimihetyjen keskuuteen.^[1]

1. ↑ ^{a b} Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 2, s. 124. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1987.