Masennus

Masennus
Vincent van Gogh, Treurende oude man (sureva vanha mies), 1890. Teoksen maalannut Vincent Van Gogh kärsi masennuksesta.
Luokitus
ICD-10	F32, F33
ICD-9	296.2, 296.3
OMIM	608516
MedlinePlus	003213
MeSH	D003865
Huom!	Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.
Infobox OK

Masennus voi tarkoittaa arkikielessä apeaa mielialaa, joka voi vallata myös psyykkisesti terveen ihmisen joksikin aikaa.^[1] Kliininen masennus eli masennustila tai depressio (F32) on psykiatrian alaan kuuluva mielialahäiriö, johon liittyy erityisesti alakuloisuus.^[2][3] Maailman terveysjärjestö on arvioinut, että noin neljä prosenttia maailman väestöstä sairastaa masennusta.^[4] Naisilla esiintyy masennusta huomattavasti miehiä useammin.

Kliininen masennus poikkeaa satunnaisesta alakulosta tai raskaiden elämäntilanteiden aiheuttamasta masennuksen tunteesta siten, ettei mieliala juurikaan vaihtele päivittäin.^[5]Kliininen masennus jatkuu tyypillisesti yhtäjaksoisesti vähintään useita viikkoja,^[6] kuitenkin vähintään kaksi viikkoa yhtäjaksoisesti.^[1][7]

Toinen oleellinen piirre, joka erottaa patologisen masennuksen alakulosta on se, että masennus on "surua ilman syytä", kuten antiikin ajoista lähtien on ajateltu. Tämä näkemys kuvastuu edelleen masennuksen diagnostisissa kriteereissä, joiden mukaan kliinisesti masentuneen mieliala ei riipu yleensä olosuhteista.^[8]Jotkut asiantuntijat ovat määritelleet masennuksen ahdistuneeksi surumielisyykseksi ilman "näkyvää" tai "ilmeistä" syytä. Toinen kliinisesti merkitsevä tekijä on se, jos masennusreaktio poikkeaa esimerkiksi kestoltaan kulloinkin vallitsevassa kulttuurissa tavanomaisena pidetystä.^[9]

Masentunut mieliala on kliinisen masennuksen keskeisin oire. Muita mahdollisia oireita ovat esimerkiksi huono itsetunto, mielenkiinnon menetys aiemmin kiinnostaneisiin asioihin, ahdistus, väsymys sekä muutokset ruokahalussa ja unen määrässä.^[2][10] Masentuneen ihmisen voi olla vaikea selviytyä päivittäisistä askareistaan, ja hän voi jopa harkita tai yrittää itsemurhaa.^[11]

Masennusta on pidetty perinteisesti psykiatrisena sairautena eli niin sanottuna mielialan ja käyttäytymisen häiriönä. Turun yliopiston Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson on kuitenkin esittänyt, että jako psykiatrisiin ja somaattisiin sairauksiin ei pätisi masennuksen kohdalla.^[12] Stanfordin yliopiston neurologian professori Robert Sapolsky pitää masennusta jopa fyysisenä sairautena^[13].

Britannian psykologisen instituutin mukaan masennus kannattaisi määritellä mieluummin stressitilaksi kuin sairaudeksi.^[14][15]

Suhteellisen vakavastakaan masennustilasta kärsivä henkilö ei aina etenkään lyhyempien tapaamisten yhteydessä vaikuta kovin masentuneelta. Sekä masennuspotilaan että hänen läheistensä on tärkeä ymmärtää, että masennustilat eivät ole tahdonalaisia tiloja, joista voisi vain päättää päästä eroon ”lakkaamalla surkuttelemasta ja lähtemällä lenkille” tai ”ottamalla itseään niskasta kiinni”. Mitä vakavampi masennus on kyseessä, sitä vähemmän tahdonvoimalla on potilaan voinnin kanssa tekemistä.^[16]

Masennustiloihin liittyy selvästi kohonnut itsemurhariski. On arvioitu, että noin 5 prosenttia masennustiloista kärsivistä päätyy lopulta itsemurhaan, vakava-asteisissa masennustiloissa itsemurhariski on jopa 15–20 prosenttia.^[1]

Vanhimmat masennuslääkkeet ovat olleet käytössä jo noin 50 vuoden ajan. Lääkehoidon merkitys korostuu varsinkin vakavien masennustilojen hoidossa.

1. ↑ ^{a b c} Huttunen 2018.^{[vanhentunut linkki]}
2. ↑ ^{a b} Huttunen 2018.^{[vanhentunut linkki]}
3. ↑ Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä: Depressio Käypä hoito. 8.1.2020 (päivityksessä). Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 07.02.2018.
4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :14 ei löytynyt
5. ↑ Psykiatrian luokituskäsikirja, sivu 146. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-549-9
6. ↑ Alakulolla ja masennuksella on selvä ero – Asiantuntija kertoo, mistä piirteistä tunnistaa depression Helsingin Sanomat. 14.2.2020.
7. ↑ Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä: Depressio Käypä hoito. 8.1.2020 (päivityksessä). Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 07.02.2018.
8. ↑ Psykiatrian luokituskäsikirja, sivu 146.
9. ↑ Masennuksen arkea. Selityksiä surusta ilman syytä. Jukka Tontti. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos. PDF.^{lähde tarkemmin?}
10. ↑ National Institute of Mental Health: Depression Mental Health Information. Viitattu 26.10.2020. (englanniksi)
11. ↑ Depression (major depressive disorder) - Symptoms and causes Mayo Clinic. Viitattu 23.10.2020. (englanniksi)
12. ↑ Leppävuori, Antero & Ämmälä, Antti-Jussi & Rovasalo, Aki: Masennus systeemisairautena. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2012, 128. vsk, nro 6, s. 622–626. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.6.2021.
13. ↑ Stanford's Professor Robert Sapolsky Lecture on Depression. February 11 2020. https://www.technologynetworks.com/neuroscience/videos/stanfords-professor-robert-sapolsky-lecture-on-depression-video-330622
14. ↑ Understanding DepressionWhy adults experience depression and what can help. The British Psychological Sooiety. https://www.psychiatrictimes.com/view/depression-disease
15. ↑ National Research Council (US) Committee on Recognition and Alleviation of Distress in Laboratory Animals: Stress and Distress: Definitions. National Academies Press (US), 2008. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.6.2021). en
16. ↑ Masennus, masentuneisuus, masennusoire ja masennustila. Psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen. Lääkärikirja Duodecim 28.6.2013.