Matkijat | |
---|---|
Ruostesirppimatkija (Toxostoma rufum) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: |
Matkijat Mimidae Bonaparte, 1853 |
Katso myös | |
Matkijat (Mimidae) on pienikokoisten varpuslintujen heimo. Niitä löytyy luonnonvaraisina Keski-, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta. Matkijat ovat taitavia ääntelemään ja matkimaan muita ääniä.
Matkijoiden höyhenpeite on arkinen, usein harmaa tai ruskea ja joskus musta. Monilla matkijoilla on kuitenkin punainen, keltainen tai valkoinen iiris. Matkijoiden ulkomuoto muistuttaa rastaita, värityksen ja rakenteen vuoksi. Matkijoilla on yleensä kuitenkin pitempi pyrstö ja nokka, joka useilla lajeilla kaartuu alaspäin.[1]
Matkijoilla on varpuslinnuiksi pitkät jalat, joka on sopeutuma hyppimisestä maalla niveljalkaisia ja hedelmiä etsiessä. Elinympäristö vaihtelee eri matkijoiden välillä suuresti. Kaikki matkijat rakentavat suuren sekavanoloisen risupesän maan läheisyyteen tai maahan. Munia on 2–5, jotka kuoriutuvat alle kahden viikon päästä munimisesta. Monilla on monta parittelukautta vuodessa, ja sama pari pysyy usein kauemminkin yhdessä kuin yhden parittelukauden.[1]
Matkijoihin kuuluu 12 sukua ja 34 lajia. Suurin suku on matkijoiden suku, johon kuuluu 14 lajia.[2]