Maurya-valtakunta |
|
---|---|
324 eaa.–184 eaa. |
|
Pääkaupunki | Pataliputra |
Uskonnot | hindulaisuus, jainalaisuus ja buddhalaisuus |
Edeltäjä(t) | Nanda-dynastia |
Seuraaja(t) | Shunga-dynastia |
Maurya-valtakunta oli muinaisen Intian valtakunnista mahtavin niin poliittisesti kuin sotilaallisestikin. Sen pääkaupunki oli Pataliputra. Valtakunnan perusti vuonna 324 eaa. Chandragupta Maurya, joka oli syrjäyttänyt Nanda-dynastian ja hallitsi aluetta Magadhassa, Intian itäosassa nykyisten Bengalin ja Biharin alueella.
Maurya alkoi nopeasti laajentua länteen hyödyntämällä taitavasti Aleksanteri Suuren makedonialaisten ja persialaisten armeijoiden aiheuttamaa sekasortoa. Vuoteen 305 eaa. mennessä valtakunta oli laajentunut käsittämään koko Luoteis-Intian. Kuningas Ašoka viimeisteli valtakunnan laajenemisen valloittamalla Kalingan verisessä sodassa. Intian niemimaan eteläkärkeen jäi kaksi itsenäistä valtiota, muuten maa kuului Mauryalle.
Maurya-dynastian hallitessa Intian talous kukoisti ja kauppa ja maanviljely kehittyivät yhtenäisen hallinnon suojeluksessa. Kalinga-sodan jälkeen maassa oli puoli vuosisataa kestänyt rauha. Chandragupta Mauryan viehtymys jainalaisuuteen edesauttoi sosiaalisia ja uskonnollisia uudistuksia, kun taas Ašokan buddhalaisuus toi väkivallattomuuden ja sosiaalisen ja poliittisen sovun kansallisiksi ihanteiksi.