Maxwell Anderson (15. joulukuuta 1888 Atlantic, Pennsylvania – 28. helmikuuta 1959 Stamford, Connecticut) oli tuottelias yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija, joka kirjoitti myös elokuvakäsikirjoituksia, laulujen sanoja ja esseekokoelmia.[1] Hän työskenteli muun muassa Kurt Weillin kanssa.[2]
Nuorena Anderson työskenteli lehtimiehenä, ja hän perusti ystävänsä Genevieve Taggardin kanssa runoutta käsittelevän lehden The Measure vuonna 1921.[3] Omien näytelmiensä lisäksi hän muokkasi muiden tekstejä elokuviksi (muun muassa Länsirintamalta ei mitään uutta). Andersonin tekstien keskeinen teema on ihmisen arvokkuus ja monet hänen teoksensa käsittelevät oikeudenmukaisuutta ja vapautta.lähde?
Andersonin kirjoittamat näytelmät New Yorkin nukkuessa ja High Tor voittivat New York Drama Critics’ Circlen parhaan näytelmän palkinnot peräkkäisinä vuosina 1936 ja 1937.[4] Yksi osa hänen draamatuotantoaan ovat silosäkein (engl. blank verse) kirjoitetut historialliset näytelmät kuten Elizabeth the Queen (1930), Mary of Scotland (1933) ja Anne of the Thousand Days (1948, suom. Päivä tuhannesta).[5]
Muita Andersonin suomeksi esitettyjä näytelmiä ovat Lauantailapsia (Saturday’s Children), Lothringenin Johanna (Joan of Lorraine) ja Kurt Weillin kanssa tehty musikaali Riemunpäivä (Knickerbocker Holiday),[6] josta on peräisin tunnettu laulu ”September Song”.[2]
Maxwell Anderson kuoli Stamfordissa Connecticutissa 28. helmikuuta 1959.