Mercedes-Benz W198 | |
---|---|
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Länsi-Saksa |
Valmistaja | Daimler-Benz |
Valmistusvuodet |
1954–1957 Coupe 1957–1963 Roadster |
Tuotantomäärä |
Yhteensä 3258 kpl[1], 1400 Coupé 1858 Roadster |
Korimalli |
2-ovinen coupé 2-ovinen roadster |
Luokka |
S-segmentti Gran Turismo |
Muotoilija | Friedrich Geiger |
Edeltäjä | Mercedes-Benz W194 |
Seuraaja | Mercedes-Benz W113 |
Teknisesti samankaltaisia | Mercedes-Benz 190 SL |
Tekniset tiedot | |
Pohjalevy | avaruusrakenne |
Moottori | M198 R6, kallistettu 45° vasemmalle |
Iskutilavuus | 2996 cm3 |
Polttoaine | bensiini |
Polttoainesäiliö | 100 l |
Vetotapa | takaveto |
Vaihteisto | 4-vaihteinen manuaali |
Mitat | |
Massa |
|
Pituus | 4520 mm |
Akseliväli | 2400 mm |
Leveys | 1790 mm |
Korkeus | 1300 mm |
Mercedes-Benz 300SL (korikoodi W198) oli Daimler-Benzin vuosina 1954–1963 valmistama Mercedes-Benz SL-sarjan urheiluauto[1], joka oli aikansa nopein sarjavalmisteinen auto – sen huippunopeus oli 260 kilometriä tunnissa. Autoa valmistettiin coupé (1954–1957) ja roadster (1957–1963)-korimalleina. Moottori oli 6-sylinterinen, polttoaineen ruiskutuksella varustettu 3-litrainen M198-rivimoottori. Vaihteistona toimi neliportainen manuaali.[2]
Auton esittelyhetkellä tunnusomainen piirre oli coupé-mallissa esitellyt lokinsiipi-ovet, joiden käyttö ei ollut puhtaasti esteettinen ratkaisu vaan käytännön vaatimus. Autossa käytettiin itsekantavan korin sijaan putkista tehtyä avaruusrakennetta, jonka korkeat reunat estivät normaalien ovien käyttämisen. Ratkaisuksi autoon suunniteltiin ylös-aukeavat lokinsiipi-ovet.[3][4]
Vuonna 1957 esitelty, coupe-mallin korvannut roadster-versio käytti muunneltua, matalampi-reunaista putkirunkoa joka lopulta mahdollisti perinteisten ovien käytön autossa. Roadsterista oli saatavilla rättikattoinen (1957–1963) ja kovakattoinen versio (1958–1963). Kovakattoinen malli käytti leveämpää takaikkunaa kuin mitä rättikattoisessa versiossa oli. "Sisar-sarja" 190 SL sai 1959 myös leveämmällä takaikkunalla varustetun version, jonka takaikkunan suunnittelusta vastasi Paul Bracq[5][6].
Roadster-version myötä ajovalot muuttuivat pyöreistä lyhdyistä ovaalinmuotoisiksi pystylyhdyiksi. Myös takarenkaiden pyöräntuentaa oli paranneltu: aikaisempi heiluriakseli oli korvattu yksinivelisellä, tasausjousella varustetulla heiluriakselilla. Maaliskuussa 1961 jarrut vaihdettiin rumpujarruista levyjarruiksi, ja vuoden päästä moottoria päivitettiin vaihtamalla sen lohko kevytmetallista valmistettuun.
300 SL oli suorituskykyinen ja arvostettu urheiluauto, mutta sen isoimmaksi riippakiveksi muodostui sen korkea hinta (29 000 Saksan markkaa). Daimler-Benz esitteli vuonna 1955 halvemman (16 500 Saksan markkaa) 190 SL-mallin, joka perustui ponttooni-malli W120:n lyhennettyyn alustaan, käyttäen kuitenkin 300 SL roadsterin kaltaista korimuotoilua, pyöräntuentaa ja sisustaa. Moottoriksi tuli 4-sylinterinen, 1897cm3 iskutilavuuksinen ja 105 hv M121-bensiinimoottori[7].