Merimerkki

Merimerkki on merenkulun turvaamiseksi ja navigoinnin apuvälineeksi rakennetun kiinteän tai kelluvan turvalaitteen yleisnimitys.^[1]

Kiinteitä merimerkkejä käytetään vesiliikenteen ohjaamiseen, aluksen kulun turvaamiseen ja sen paikan määrittämisen apuna. Kelluvat merimerkit osoittavat yleensä väyläalueen sijaintia tai varoittavat väylän varrella olevista erilaisista vaaroista, kuten vedenalaisista kivistä ja matalikoista. Kiinteät merimerkit ovat navigoinnin kannalta varmempia kuin kelluvat merimerkit, jotka voivat siirtyä paikaltaan muun muassa jääolosuhteiden vuoksi.

Merimerkin sijainti ja tyyppi käy ilmi merikartasta. Eri maiden karttalaitokset julkaisevat merikarttojen ohella myös teosta, jonka nimi on INT 1 (tai Kartta 1, missä sana Kartta on sillä kielellä, jolla teos on julkaistu, esim. engl. Chart 1). Siinä on kuvattu kaikki merikartoilla käytetyt symbolit ja käsitteet. Loistot ovat teoksen osassa P ja muut merimerkit osassa Q.^[2][3][4]

1. ↑ Merenkulun turvalaitesanasto (Turvalaitemääritelmät) 5.12.2007. Merenkulkulaitos. Arkistoitu 12.1.2021. Viitattu 10.1.2021.
2. ↑ INT 1 : Symboles, Abréviations et Termes utilisés sur les cartes marines • Symbols, Abbreviations and Terms used on charts. Édition No 5. Brest: Service Hydrographique et Océanographique de la Marine, 2012. ISBN 978-2-11-128325-1. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 10.1.2021). (ranskaksi) (englanniksi)
3. ↑ U.S. Chart No. 1 : Symbols, Abbreviations and Terms used on Paper and Electronic Navigational Charts. 13th Edition. Silver Spring, MD: Department of Commerce – National Oceanic and Atmospheric Administration & Department of Defense – National Geospatial-Intelligence Agency, 2019. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 10.1.2021). (englanniksi)
4. ↑ Canada Chart 1: Symbols, Abbreviations and Terms used on nautical charts. Ottawa: The Canadien Hydrographic Service, 2016. ISBN 978-0-660-67368-4. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 10.1.2021). (englanniksi) (ranskaksi)