Molekyyligastronomia

Klassinen esimerkki molekyyligastronomiasta on keittolämpötilan vaikutuksen tutkiminen kananmunan keltuaisen ja valkuaisen koostumukseen. Keittokirjoissa neuvotaan keittämään 3-6 minuuttia pehmeää keltuaista varten ja 6-8 minuuttia keskikovaa keltuaista varten. Molekyyligastronomia on paljastanut, että keittoajalla on selvästi vähäisempi merkitys kuin itse lämpötilalla.

Molekyyligastronomia on ruoanvalmistuksen ymmärtämistä luonnontieteellisesti: sana molekyyli viittaa kemiaan ja fysiikkaan, ja gastronomia hyvään ruokaan ja siihen liittyvään nautintoon.[1] Molekyyligastronomia mahdollistaa ruoanlaiton ilmiöiden tarkastelemisen konseptuaalisesti eli ruoanlaittoon liittyvällä tavalla kemian ja fysiikan keinolla. Molekyyligastronomian tutkimuskohteita ovat esimerkiksi ainesosien muuttuminen ruoanvalmistuksessa ja ruoanvalmistukseen liittyvät sosiaaliset, taiteelliset ja tekniset näkökohdat.

Molekyyligastronomiaa ovat tehneet tunnetuksi maailman parhaiksi valitut ravintolat Fat Duck ja el Bulli. Molekyyligastronomian avulla voidaan myös tutkia tavallisen arkiruoan valmistusta tietopohjaisesti.

  1. Molekyyligastronomia – kokkausta tieteellisesti 24.3.2009. Tietysti.fi. Arkistoitu 23.10.2014. Viitattu 17.7.2013.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy