Mordvalaiset | |
---|---|
Ersäläisnaisia kansallispuvuissaan Penzan alueelta. |
|
Väkiluku | 900 000 |
Asuinalueet | Keski- ja Itä-Venäjä (mm. Mordva), Länsi-Siperia |
Kielet | ersä, mokša, venäjä, tataari |
Uskonnot | ortodoksisuus |
Sukulaiskansat | marit |
Mordvalaiset (ven. мордва́, mordva) ovat suomalais-ugrilainen kansa, jotka ovat jakautuneet kahteen erilaisia kielimuotoja, mordvalaiskieliä, puhuvaan kansaan: ersää puhuviin ersäläisiin ja mokšaa puhuviin mokšalaisiin. Mordvalaisilla ei ole omakielistä yhteisnimeä. Mordvalaisista puhuvat vain muunkieliset, eivät mordvalaiset itse.[1] Osa heistä pitää käsitettä venäläisenä kolonialismina.[2]
Ersää ja mokšaa on aiemmin pidetty saman kielen eri murteina, ja niistä on käyttetty yhteistä nimitystä mordva. Nykyisin nämä läheiset sukukielet käsitetään eri kieliksi, joilla kuitenkin on paljon yhteisiä rakennepiirteitä ja joiden puhujat ymmärtävät toisiaan jossain määrin.[3]
Mordvalaiset ovat neljänneksi suurin suomalais-ugrilainen kansa unkarilaisten, suomalaisten ja virolaisten jälkeen. Vielä 1980-luvulla heidän lukumääränsä oli yli miljoona. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Venäjällä asuu noin 840 000 mordvalaista. Jonkin verran mordvalaisia asuu myös muissa entisen Neuvostoliiton alueelle syntyneissä valtioissa. Esimerkiksi vuonna 2001 Ukrainassa asui 9 331 mordvalaista.[4] Vajaa kolmannes Venäjän mordvalaisista asuu Mordvan tasavallan alueella. Ersäläislapset saavat opiskella kieltään vain yhden vapaaehtoistunnin viikossa kouluissa[2].
On myös arvioitu, että esimerkiksi maapalloistumisen vaikutuksesta osa mordvalaisista on menettänyt identiteettinsä ja unohtanut juurensa, joten osa heistä rekisteröityy Venäjän väestönlaskennoissa venäläiseksi.[5]
<ref>
-elementti; viitettä kotus mordvan kielet
ei löytynyt