Morkere

Morkere
Northumbrian jaarli
1065–1066
Edeltäjä Tostig Godwininpoika
Seuraaja Copsi
Henkilötiedot

Morkere oli Northumbrian jaarli vuosina 1065-1066. Hän oli East Anglian karkotetun jaarli Ælfgarin poika[1] ja Mercian jaarlin Eadwinen veli.[2]

Northumbrian asukkaat nousivat kapinaan Tostig Godwininpoikaa vastaan 3. lokakuuta 1065[3] saatuaan ilmeisesti edeltä käsin Morkeren ja Eadwinen tuen hankkeelle.[4] Julistettuaan Morkeren jaarlikseen kapinalliset marssivat tämän johdolla etelään,[5] jossa mukaan liittyi Eadwinen joukkoja.[6] Northamptonissa ja Oxfordissa kapinalliset neuvottelivat kuningas Edvard Tunnustajan edustajan Harald Godwininpojan kanssa Tostigin paluusta valtaan[7] ja lopulta kuninkaan oli taivuttava ajamaan Tostig maanpakoon ja nimittämään Morkere oikeutetuksi[8] jaarliksi.[9]

Luultavasti Harald Godwininpojan tuki veljeksille edellytti, että nämä puolestaan kannattaisivat häntä vallanvaihdoksessa Edvardin kuoleman jälkeen.[10]Kuningas Edvardin kuoleman aikoihin Morkere oleskeli hovissa[11] ja Harald Godwininpojan kruunauksen jälkeen Morkere, Gyrth Godwininpoika, Leofwine Godwininpoika, Eadwine ja Harald Godwininpoika arvelivat selviytyvänsä Tostigin uhasta.[12] Liiton vahvistukseksi Harald matkusti Northamptoniin 1066[13] sekä nai pohjoisten jaarlien sisaren Ealdgythin.[14]

Yrittäessään paluutaan Tostig Godwininpoika hyökkäsi 1066 Humber-joen tienoille noin 60 laivan voimalla,[15] mutta Morkere löi veljensä Eadwinen kanssa tunkeutujan pakosalle.[16] Seuraavan kerran veljekset kohtasivat Tostigin 20. syyskuuta 1066 Fulfordin taistelussa, missä he kokivat karvaan tappion[17] Harald Ankaran ja Tostigin 10 000 miehen joukkoa vastaan.[18]

Hastingsin taistelun aikoihin Morkere oli seitsemäntoistavuotias[19] eikä hänen osallistumisestaan taisteluun ole varmaa tietoa.[20] Hän oli valitsemassa vanhaa kuningassuvun jäsentä Edgar Aethelingia kuninkaaksi.[21] Morkere ja Eadwine alistuivat Vilhelm Valloittajan valtaan, vaikkakin Vilhelm nimitti kruunauksensa jälkeen 1067 Copsin Northumbrian jaarliksi,[22] jonka Morkeren tukijat pian murhasivat.[23] Vilhelm Valloittaja otti Morkeren mukaansa panttivangikseen palatessaan mannermaalle.[24]

1068 Vilhelm Valloittaja palasi jatkamaan Englannin valtausta.[25] Morkere nousi kapinaan kuningasta vastaan,[26] mutta Vilhelmin edettyä Yorkiin Morkere alistui.[27] Tilanne muuttui pohjoisessa jälleen 1069 Tanskan kuninkaan Sven Estridinpojan noustua maihin.[28] Vilhelm Valloittaja lahjoi tanskalaiset lähtemään ja ilman tukea jääneet englantilaiset kapinalliset olivat voimattomia normannien edessä.[29] Elyn saarelle paennut Morkere joutui tällöin Vilhelmin vangiksi.[30]

Vuosien 1068–71 kapinointi vaikutti merkittävästi Vilhelm Valloittajan kovenevaan asennoitumiseen englantilaisia kohtaan.[31] Mahdollisesti Morkere sai tukea kapinalleen Walesin kuninkaalta.[32]

Morkeren ja hänen veljensä osuudesta vuosien 1069–70 kapinoihin ei ole kiistatonta näyttöä.[33]Morkere oli vuonna 1069 jaarli[34]ja 1071 Morkere kapinoi jälleen ja joutui Vilhelm Valloittajan vangiksi.[35]Vankeusolot olivat ylelliset,[36] ja hänen hänet mainittiin vielä vuonna 1087 vankina Vilhelm Punaisen jatkaessa tämän vankeutta[37] vastoin isänsä toivetta.[38]

  1. Barlow, 210
  2. Baxter, 18
  3. Barlow,335
  4. Barlow, 235
  5. Alexander, 23
  6. Barlow, 236
  7. Barlow, 237
  8. Alexander, 24
  9. Barlow, 238
  10. Barlow, 243
  11. Barlow, 245
  12. Barlow, 246
  13. Alexander, 26
  14. Alexander, 27
  15. Alexander, 28
  16. Howarth, 85
  17. Howarth, 133
  18. Alexander, 29
  19. Howarth, 170
  20. Howarth, 190
  21. Alexander, 34
  22. Baxter, 271
  23. Alexander, 36
  24. Crouch, 100
  25. Crouch, 102
  26. Baxter, 273
  27. Crouch, 103
  28. Crouch, 104
  29. Crouch, 105
  30. Crouch, 108
  31. Baxter, 272
  32. Baxter, 274
  33. Baxter, 277
  34. Baxter, 278
  35. Baxter, 279
  36. Crouch, 127
  37. Baxter, 280
  38. Crouch, 132

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by razib.in