Back Fonga AMI Tuberclo AN درنة نبات Arabic Tubérculu AST Knoin BAR Duma BCL Клубень Byelorussian Клубен Bulgarian Gomolj BS Tubercle Catalan
Mukula on versokasvien turpeiden ja maltoisten, vararavintoa sisältävien osien yleisnimi.[1][2] Tällainen kasvinosa toimii talvehtimis- ja lisääntymiselimenä. Mukulajuuri (juurimukula) on muodostunut juuresta ja mukulavarsi (varsimukula) varresta.[2]
Mukulajuuri on muutunnaisjuuri, jossa turpea muodostuma on kasvanut joko pääjuureen tai versojuureen.[3] Lantulla on pääjuurimukula ja monilla kämmeköillä on versojuurimukula.[4] Mukulamainen pääjuuri on ainakin yläosastaan turpea. Sellaisia on vain kaksisirkkaisilla kasveilla, esimerkiksi porkkanalla. Mukulamaiset versojuuret kasvavat tavallisesti ilmaverson tyveen, harvemmin maaversoon. Niissä saattaa olla koko juuri laajentunut tai vain tietty osa paksuuntunut, kuten mukulaleinikillä ja joillakin kämmeköillä.[3]
Mukulavarsi on osittain tai kokonaan turpeaksi paisunut varsi, joka on tavallisesti haaraton. Tavallisimmin mukuloita on muodostunut maavarsiin. Perunalla ja peltopähkämöllä maarönsyjen kärkiin on kasvanut mukula. Joidenkin sahramien verson tyveen on paisunut tyvimukula. Monilla syklaameilla on alkeisvarsimukula eli sirkkavarsimukula. Maanpäällisiä varsimukuloita on esimerkiksi kyssäkaalilla ja joillakin trooppisilla epifyyttikämmeköillä.[5] Tällaiset mukulat ovat vihreitä. Kaksisirkkaisten siemenkasvien juuren ja varren turpeaa yhteismuodostumaa nimitetään juurikkaaksi.[3] Tämän mukulatyypin äärimmäistapaus on retiisin alkeisvarsimukula.[5]
- ↑ Suomalainen tietosanakirja, hakusana ”mukula”. Weilin+Göös, 1989–1993. ISBN 951-35-4644-6.
- ↑ a b Otavan iso tietosanakirja, hakusana ”mukula”. Otava, 1960–1965.
- ↑ a b c Uusi tietosanakirja, hakusana ”mukulajuuri”. Tietosanakirja oy, 1960–1966.
- ↑ Tirri, Rauno et al.: Biologian sanakirja, hakusana ”mukula”. Otava, 2003. ISBN 951-1-17618-8.
- ↑ a b Uusi tietosanakirja, hakusana ”mukulavarsi”.