Nakutuksella voidaan tarkoittaa joko dieselmoottorin ominaiskäyntiääntä tai ottomoottorin epäsuotuisaa nakutusta.
Nakutusta on kahdenlaista: ennenaikaista syttymistä, jossa liekkirintama etenee tasaisesti ja jossa maksimipaine on 10–20 astetta jälkeen yläkuolokohdan, sekä haitallista nakutusta, jolloin tapahtuu ennenaikainen räjähdyksenomainen syttyminen (paineisku). Jälkimmäisestä käytetään toisinaan myös termiä dieselöinti, sillä kyseessä on sama ilmiö kuin dieselmoottorin puristussytytys.
Haitallinen nakutus syntyy, kun liekki syttyy kipinästä, mutta kauempana sytytystulpasta (esimerkiksi palotilan reunalla) tapahtuu itsesyttyminen (paineen ja lämpötilan vaikutuksesta esimerkiksi hehkuvien karstanokareiden aikaansaama syttyminen) ja nämä kaksi paineaaltoa kohtaavat. Ilmiön seurauksena on tehon laskua sekä moottorin termisten ja mekaanisten rasitusten lisääntymistä. Mikäli haitallista nakutusta tapahtuu vain hetkellisesti (esimerkiksi kiihdytyksessä), ei se yleensä ole moottorille vaarallista. Jos nakutusta kuitenkin ilmenee raskaalla kuormalla, on vakavan moottorivaurion vaara ilmeinen.
Nakutuksen syntyyn vaikuttavat käytetty polttoaine, kuormitusaste, moottorin ja imuilman lämpötila sekä palotilan muoto ja puhtaus. Nakutusta voidaan vähentää esimerkiksi kuormitusta vähentämällä, sytytystä myöhäistämällä, korkeaoktaanisemmalla bensiinillä sekä pitämällä palotila karstattomana. Nykymoottoreissa käytetään nakutuksen tunnistinta, jonka tehtävänä on tunnistaa haitallinen nakutus ja säätää sen mukaan muun muassa sytytystä sekä ahtopainetta.