Nantesin edikti (L'Édit de Nantes) oli Ranskan kuningas Henrik IV:n vuonna 1598 antama asetus,[1] joka takasi hugenoteille lähes täyden uskonvapauden ja pääsyn valtion virkoihin. Ediktin ansiosta Ranskan uskonsodat lähes loppuivat.[2] Henrik IV oli ennen kuninkaaksi tuloaan ollut itsekin hugenotti,[1] joten ediktillä hän halusi järjestää protestanttisten kansalaisten olot. Nimestään huolimatta ediktiä ei ehkä allekirjoitettu Nantesissa.lähde?
Nantesin ediktin mukaan protestanteilla oli melkein samat kansalaisoikeudet kuin katolisilla.[2] Protestanttisuus sallittiin kaupungeissa, joissa se oli vallitseva uskonto, Pariisia ja sen lähiympäristöä lukuun ottamatta, jossa protestanttisuutta ei saanut harjoittaa. Lisäksi aateliset tilanomistajat saivat oikeuden pitää protestanttisia jumalanpalveluksia. Hugenoteille perustettiin turvapaikkoja.[1] Heille taattiin kiintiöt yliopistoihin. Kardinaali Richelieu muokkasi ediktiä vuonna 1629 lakkauttamalla muun muassa protestanttiset turvapaikat.[2]
Ludvig XIV kumosi Nantesin ediktin vuonna 1685[1] Fontainebleaun ediktillälähde?.