Anna Ahmatova | Aleksanteri Ahola-Valo | Natan Altman | Mihail Bahtin | Léon Bakst | Andrei Belyi | Nikolai Berdjajev | Ivan Bilibin | Aleksandr Blok | Joseph Brodsky | Marc Chagall | Sonia Delaunay | Sergei Djagilev | Sergei Eisenstein | Pavel Filonov | Mihail Fokin | Naum Gabo | Nikolai Gumiljov | G. I. Gurdjieff | Daniil Harms | Thomas de Hartmann | Velimir Hlebnikov | Wassily Kandinsky | El Lisitski | Anatoli Lunatšarski | Vladimir Majakovski | Kazimir Malevitš | Osip Mandelštam | Vsevolod Meyerhold | Kuzma Petrov-Vodkin | Vsevolod Pudovkin | Aleksandr Rodtšenko | Nicholas Roerich | Olga Rozanova | Konstantin Somov | Dmitri Šostakovitš | Vladimir Tatlin | Marina Tsvetajeva | Pjotr Demjanovitš Uspenski | Dziga Vertov
Natan Isajevitš Altman (ven. Ната́н Иса́евич А́льтман; 22. joulukuuta (J: 10. joulukuuta) 1889 Vinnytsja – 12. joulukuuta 1970 Leningrad)[1] oli venäläinen ja neuvostoliittolainen taidemaalari, graafikko, kuvanveistäjä, lavastustaiteilija, kirjankuvittaja sekä taideteoreetikko. Altman tunnetaan parhaiten muotokuvistaan.lähde?
Altman opiskeli vuosina 1901–1907 Odessan taidekoulussa, ja myöhemmin (1910–1912) hän jatkoi taideopintojaan Maria Vasiljevan Vapaassa Venäläisessä Akatemiassa Pariisissa.[2] Pariisissa hän sai vaikutteita kubismista.lähde?
Vuodesta 1912 lähtien Altman asui Pietarissa. Vallankumouksen jälkeen Altman teki perinteistä realistista tyyliä edustavan Leninin muotokuvapatsaan sekä useita lyijykynäpiirroksia. Keväällä 1928 Altman matkusti valtiollisen juutalaisteatterin kanssa Euroopan-kiertueelle ja muutti jälleen Pariisiin, jossa hän asui ja työskenteli vuosina 1929–1935. Palattuaan vuonna 1936 takaisin Neuvostoliittoon ja keskelle Stalinin vainoja hän etääntyi maalaustaiteesta ja keskittyi käyttögrafiikan tekoon sekä teatterilavastuksiin.lähde?