Neuroverkot

Neuroverkot ovat informaation käsittelyn, matematiikan tai laskennan malleja, jotka ovat saaneet inspiraationsa aivojen rakenteesta. Neuroverkko on graafi, joka koostuu neuroneista, joita yhdistävät synapsit. Neuroni saa signaaleja ja laskee niistä painotetun summan, jonka tietyn rajan ylitettyään lähettää eteenpäin. Signaalit ovat neuroverkoissa yksinkertaisesti lukuja. Neuroverkko järjestetään tasoiksi, joiden läpi signaali kulkee. Neuroverkko koulutetaan syöttämällä sille esimerkkejä vastaantulevista syötteistä. Oppismisprosessin aikana verkko muodostaa todennäköisyyksin painotetun sisäisen mallin syötteen ja tuloksen välisestä suhteesta. Perinteisempiin koneoppimismalleihin verrattuna neuroverkkojen keskeinen etu on, että ne kykenevät hyödyntämään koulutuksessa syntynyttä malliaan tilanteissa, jotka eivät ole esiintyneet koulutusaineistossa.^[1]

Siinä missä perinteisemmissä asiantuntijajärjestelmissä käytetään "jos-niin"-sääntöpareja (esim. jos raidat, niin seepra; jos pitkät korvat, niin aasi), neuroverkkoa opetetaan esimerkkien avulla (nämä ovat eri-ikäisiä seeproja ja nämä aaseja). Tällä pyritään siihen, että neuroverkko itse havaitsee muuttujien epälineaariset riippuvuussuhteet suoraan havaintoaineistosta (em. esimerkissä neuroverkko oppii tarkastelemaan korvia ja värin kuvioita, ei esim. jalkojen pituutta). Muilta osin neuraalilaskenta muistuttaa tilastotieteessä käytettyjä yleistettyjä lineaarisia malleja (GLM).

1. ↑ What are neural networks? IBM (englanniksi)