Neuvostoliitto

Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto Сою́з Сове́тских Социалисти́ческих Респу́блик Sojuz Sovetskih Sotsialistitšeskih Respublik
1922–1991
lippu vaakuna
Valtiomuoto	liittovaltio
Neuvostoliiton johtaja	Vladimir Lenin (1922–1924) Josif Stalin (1924–1953) Georgi Malenkov (1953–1955) Nikita Hruštšov (1955–1964) Leonid Brežnev (1964–1982) Juri Andropov (1982–1984) Konstantin Tšernenko (1984–1985) Mihail Gorbatšov (1985–1991)
Neuvostoliiton valtionpäämies	Ensimmäinen: Mihail Kalinin (1922–1946) Viimeinen: Mihail Gorbatšov (1988–1991)
Pääkaupunki	Moskova
Pinta-ala
– yhteensä	sijalla 1 22 402 200 km²
Väkiluku	sijalla 3 ennen hajoamista 293 047 571
– väestötiheys	13,8 / km²
Historia
– perustettiin	30. joulukuuta 1922
– hajoaminen	26. joulukuuta 1991
Viralliset kielet	virallista kieltä ei ollut, mutta käytännössä venäjä oli hallitseva kieli
Valuutta	rupla (ven. ру́бль, rubl) = 100 kopeekkaa (ven. копе́йка, kopeika) (SUR)
Aikavyöhyke	GMT+2…+13
Lyhenne	su
– ajoneuvot:	su
– lentokoneet:	СССР
Kansainvälinen suuntanumero	+7
Tunnuslause	Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen! (ven. Пролетарии всех стран, соединяйтесь!, Proletarii vseh stran, sojedinjaites!)
Kansallislaulu	”Kansainvälinen” (1922–1944) ”Neuvostoliiton hymni” (1944–1991)
Edeltäjä	Neuvosto-Venäjä
Seuraajat	Armenia  Azerbaidžan  Georgia  Kazakstan  Kirgisia  Latvia  Liettua  Moldova  Tadžikistan  Turkmenistan  Ukraina  Uzbekistan  Valko-Venäjä  Venäjä  Viro
Infobox OK

Neuvostoliitto (lyh. NL;^[1] ven. Сове́тский Сою́з, Sovetski Sojuz  [sɐˈvʲetskʲɪj sɐˈjus] ^(ohje)), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;^[1] ven. Сою́з Сове́тских Социалисти́ческих Респу́блик, Sojuz Sovetskih Sotsialistitšeskih Respublik  kuuntele ääntämys ^(ohje), lyh. ven. СССР, SSSR^[1]), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991. Liittovaltio koostui neuvostotasavalloista, joiden määrä vaihteli; Neuvostoliiton loppuaikoina niitä oli viisitoista. Neuvostoliiton pääkaupunki sekä suurin kaupunki oli Moskova.

Neuvostoliitto sai alkunsa vuoden 1917 lokakuun vallankumouksesta, jolloin bolševikit kaatoivat Venäjän väliaikaisen hallituksen Vladimir Leninin johdolla ja perustivat Neuvosto-Venäjän.^[2] Tämän jälkeen perustettiin Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, mikä aloitti sisällissodan bolševikkien puna-armeijan ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä. Sodan voitti lopulta punaiset. Sota aiheutti massiivisen nälänhädän vuosina 1921–1922. Sen jälkeen syntyi Neuvostoliitto, josta tuli lopulta yksi suurimmista ja voimakkaimmista valtioista.^[3]

Vuonna 1928 alkoi maatalouden pakkokollektivisointi, jossa kulakit syrjäytettiin luokkana. Vuosina 1937–1938 tapahtui Stalinin vainot, joissa vastavallankumouksellisia ja kansanvihollisiksi nimitettyjä tapettiin. 17. syyskuuta 1939 Neuvostoliitto liittyi toiseen maailmansotaan hyökkäämällä Puolaan. Neuvostoliitto oli yksi maailmansodan voittajavaltioista. Maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto toteutti eri kansallisuuksien väestönsiirrot valtion sisällä. Kuolleiden lukumäärä on vielä kiistanalainen, mutta se on arvioitu pienimmillään noin miljoonaksi teloitetuksi ja kokonaismääräksi noin 30 miljoonaa ihmistä.^[4]

Neuvostoliitto oli Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen. Neuvostoliiton lisäksi myös Ukrainan ja Valko-Venäjän neuvostotasavallat kuuluivat Yhdistyneisiin kansakuntiin.^[5] Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto oli maailman toinen supervalta ja sen bruttokansantuote oli maailman toiseksi suurin.^lähde?

Vuonna 1991 Neuvostoliitto oli pinta-alaltaan maailman suurin valtio (22,4 miljoonaa neliökilometriä) ja väkiluvultaan kolmanneksi suurin (miltei 300 miljoonaa asukasta). Baltian maat itsenäistyivät elokuussa 1991, ja loput 12 neuvostotasavaltaa sopivat keskenään Neuvostoliiton lakkauttamisesta 8. joulukuuta 1991. Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov ilmoitti eroavansa virastaan 25. joulukuuta 1991, koska hänen johtamaansa valtiota ei enää ollut. Yksitoista entistä neuvostotasavaltaa muodosti hajoamisen jälkeen alueellisen järjestön, Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY). Neuvostoliiton kansainvälisoikeudelliseksi seuraajavaltioksi tuli suurin neuvostotasavaltana ollut valtio Venäjä.^lähde?

1. ↑ ^{a b c} Lyhenneluettelo (СССР on lyhenneluettelon osassa B–D, NL osassa N ja SNTL ja SSSR osassa S.) Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 1.1.2022.
2. ↑ History com Editors: Bolsheviks revolt in Russia History. Viitattu 22.9.2020. (englanniksi)
3. ↑ History com Editors: Soviet Union History. Viitattu 22.9.2020. (englanniksi)
4. ↑ Heikki Kirkinen: Venäjän historia, s. 405. Otava.
5. ↑ Hakala 1977: s. 397.