Niiralan raja-asema

Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka
Sijainti	62°10.249′N, 030°37.755′E Niiralan raja-as.
Sijainti Suomessa	Rajantie 821, 82675 Niirala[1] Tohmajärven Niirala
Venäjän vastaraja-asema	Värtsilä
Suomen tulli	Suomen tulli
Suomen rajavartiosto	Pohjois-Karjalan rajavartiosto
Venäjän rajavartiosto	MAPP Värtsilä, Venäjän FSB:n Karjalan tasavallan rajahallinto
Venäjän tulli	MAPP Värtsilä, Karjalan (tasavallan) tulli, Luoteinen tullihallinto[2]
Raja-aseman taso	kansainvälinen rajanylityspaikka (24h)[3]
Tiehallinnon kamerat	Tiehallinto
Infobox OK

Niiralan raja-asema eli Niirala–Värtsilä^[3] on Tohmajärven Värtsilässä sijaitseva Suomen itärajan kansainvälinen rajanylityspaikka, valtatie 9 itäinen päätepiste, raja-aseman kautta kulkee Norjan Nesnasta Atlantin rannikolta Petroskoihin johtava Sininen tie. Vuonna 2005 Niirala muutettiin ympäri vuorokauden auki olevaksi rajanylityspaikaksi. Matkustajamäärältään Niiralan rajanylityspaikka oli vuonna 2012 Suomen itärajan 4. vilkkain ylityspaikka Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran raja-asemien jälkeen. Niiralan rajanylityspaikalla tehtiin vuonna 2012 yhteensä 1 501 511 matkustajien rajatarkastusta.^[4]

Paikka on tunnettu myös Värtsilän raja-asemana. Tähän on kaksi syytä. Niirala sijaitsee Värtsilässä, joka oli itsenäinen kunta vuoden 2004 loppuun saakka. Myös rajanylityspaikan Venäjän puolella oleva raja-asema on nimeltään Värtsilä sijaintipaikkansa Värtsilän kaupunkimaisen taajaman mukaan, joka on osa Karjalan tasavallan Sortavalan piiriä. Venäjän puoleisella rajanylityspaikalla esimerkiksi Venäjän federaation tullilla on kaksi eri tullipistettä, joista maantieliikennettä palvelee MAPP Värtsilä (ven. МАПП ВЯРТСИЛЯ, MAPP Vjartsilja). Toinen tullauspiste hoitaa rautatieliikenteen tavaravirran.^[2]

Niiralan kautta kulkee maantie- ja rautatieliikennettä Suomesta Sortavalaan, Petroskoihin ja muualle Karjalan tasavaltaan.

Keihäänheittäjä Seppo Räty työskenteli aiemmin Niiralan raja-asemalla.

Niiralan rajanylityspaikka suljettiin 24.11.2023 klo 00.00 alkaen valtioneuvoston päätöksellä. Kansainvälisen suojelun hakeminen keskitettiin Raja-Joosepin rajanylityspaikalle. Päätös on voimassa 23.12.2023 asti. Rajanylityspaikkojen alueille ja niiden sivustoille oli rakennettu esteaitaa. Rajojen valvontaa tehostettiin Kaakkois-Suomen rajavartioston valvomalla rajaosuudella jalka- ja ajoneuvopartioinnilla, teknisellä valvonnalla, sekä miehitetyllä ja miehittämättömällä lentotoiminnalla.^[5]

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Raja yhteystiedot ei löytynyt
2. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä LuoteinenTullitKarelskaja ei löytynyt
3. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Raja-as. aukiolo ei löytynyt
4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä toiminta2012 ei löytynyt
5. ↑ Kaakkois-Suomen rajavartioston rajanylityspaikat pysyvät suljettuina Rajavartiolaitos. 23.11.2023. Viitattu 23.11.2023.