Nokka

Tämä artikkeli kertoo linnun anatomiasta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Nokan muoto kertoo linnun ravinnosta.
A. Variksen nokka soveltuu kaikkiruokaisille linnuille.
B. Pieni, terävä hyönteissyöjän nokka.
C. Siemeniä syövien lintujen nokka on jykevä.
D. Käpylinnun ristinokka soveltuu hyvin käpyjen suomujen aukaisuun.
E. Pitkä ja käyrä nokka on sopeutunut meden imemiseen.
F. Tukaanin nokka soveltuu hyvin hedelmien syömiseen.
G. Tikkojen nokka.
H. Pelikaanin nokka.
I. Saksinokat hankkivat ravintonsa veden pinnalta.
J. Pitkä ylöspäin käyrä nokka on kätevä veden pinnalta tapahtuvaan ravinnonottoon.
K. Pitkä, alaspäin käyrä nokka on hyvä pohjan tonkimiseen.
L. Flamingon nokka soveltuu ravinnon siivilöimiseen.
M. Kuningaskalastajalla on pitkä terävä nokka.
N. Koskeloiden nokka.
O. Korppikotkien nokka soveltuu hyvin haaskojen syömiseen.
P. Petolinnun nokka.

Nokka on linnun leukaluiden päälle ja jatkeeksi kasvanut kokonaan tai osittain sarveistunut ihon muodostuma. Lintujen lisäksi myös vesinokkaeläimillä, kalmareilla ja mustekaloilla on nokka.[1]

Linnut käyttävät nokkaansa ravinnon pyydystämiseen, siementen kuorimiseen ja rikkomiseen sekä saaliseläinten palotteluun.[2] Helteellä linnut jäähdyttelevät itseään nokan kautta.[3]

  1. Lajunen ym. 2016, s. 45.
  2. Luonnossa: Linnut 1, 2007, s. 186.
  3. Linnut jäähdyttelevät nokan kautta Yle Uutiset. 29.7.2010. Viitattu 28.5.2017.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy