Nominalismi

Nominalismi eli olio-olemassaolokäsitys on ontologinen kanta, josta on olemassa kaksi versiota. Ensimmäinen kieltää universaalien eli yleiskäsitteiden olemassaolon mielen ulkopuolella. Toinen kieltää kaikkien abstraktien olioiden eli sellaisten olioiden, jotka eivät sijaitse aika-avaruudessa, olemassaolon.^[1]

Ensin mainittu kanta on peräisin keskiajan filosofiasta ja liittyy universaalien ongelmaan. Jälkimmäinen kanta on syntyjään myöhäisempi. Mikäli kaikkien yleiskäsitteiden katsotaan olevan abstrakteja olioita, nämä kaksi nominalismin merkitystä kuitenkin sulautuvat yhteen.

Nominalismi on käsiterealismin eli ominaisuus-olemassaolokäsityksen vastakohta. Käsiterealismi katsoo, että kun käytämme sellaisia kuvaavia käsitteitä kuin 'kissa' tai 'vihreä', näiden käsitteiden muodot ovat todella olemassa itsenäisenä maailmasta, jonkinlaisessa abstraktissa todellisuudessa. Nominalismi puolestaan katsoo, että yleiskäsitteiden kuvaamilla ideoilla ei ole erillistä olemassaoloa mielikuvituksemme ulkopuolella.

Suurin osa nominalisteista katsoo, että ainoastaan aika-avaruudelliset fysikaaliset partikulaarit eli yksilöoliot ovat todellisia, ja yleiskäsitteet ovat olemassa vain niistä johdettuina (universalia post res, ”universaalit asioiden jälkeen”). Jotkut nominalistit kuitenkin katsovat, että on olemassa yksilöolioita, jotka ovat abstrakteja entiteettejä, kuten luvut.

Nominalismista on olemassa useita muunnelmia, jotka vaihtelevat äärimmäisestä nominalismista lähes realismiin.

1. ↑ Rodriguez-Pereyra, Gonzalo: Nominalism in Metaphysics The Stanford Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 14.11.2008.