Olavi Virta

Olavi Virta
Henkilötiedot
Syntynyt27. helmikuuta 1915
Sysmä
Kuollut14. heinäkuuta 1972 (57 vuotta)
Tampere
Ammatti muusikko, elokuvanäyttelijä
Muusikko
Laulukielet suomi,
englanti,
espanja,
italia
Aktiivisena 19391966
Tyylilajit tango
jazz
iskelmä
Soittimet laulu, kitara
Levy-yhtiöt Warner Music Finland
Olavi Virta Levytukun toimistossa 1950-luvulla.

Oskari Olavi ”Ola” Virta (vuoteen 1926 Ilmén, 27. helmikuuta 1915 Sysmä14. heinäkuuta 1972 Tampere) oli laulaja, näyttelijä ja yksi Suomen eniten levyttäneistä artisteista. Hän levytti vuosina 1938–1966 yhteensä 601 laulua[1], joista monista on tullut suomalaisen iskelmämusiikin klassikoita. Kansa on nimittänyt Virtaa ”Tangokuninkaaksi”, mutta Virtaa markkinoitiin uransa alussa Suomen Bing Crosbynä. Virta esiintyi myös kotimaisissa elokuvissa.

Virta aloitti nuoruudessa soittamalla viulua. Virran lauluihin kuului monipuolista iskelmämusiikkia (muun muassa ”Poika varjoiselta kujalta”, ”Hopeinen kuu”, ”Eva” , ”Kultainen nuoruus” ja "Punaiset lehdet") sekä tangoja (esimerkiksi ”Punatukkaiselle tytölleni” ja ”Täysikuu”). Hän oli myös 1950-luvun alussa Kipparikvartetin 2. tenori, joka tarkoittaa käytännössä Crosbyn kaltaista baritonia. Hän sai myös uransa aikana kolme kultalevyä kappaleista ”Ennen kuolemaa”, ”Tulisuudelma” ja ”La Cumparsita”. Nämä kaikki olivat Kullervon (Tapio Lahtinen) suomeksi sanoittamia.

Koko laulu-uransa aikana Olavi Virta levytti myös omia versioitaan suomalaisista ikivihreistä sävelmistä (esimerkiksi ”Metsäkukkia”) sekä kansainvälisesti tunnetuista tangoista (esimerkiksi ”La Cumparsita”, ”Ennen kuolemaa” ja ”Rakkautta ei se ollut” (Liebe war es nie). Joskus Virta levytti omia versioitaan aikansa tunnetuimmista hiteistä, mikä saattoi olla kohtalokasta aloittelevalle laulajalle, sillä useimmiten kuuntelijat ryhtyivät suosimaan Virran versiota.

Vuonna 2004 järjestetyssä Suuret suomalaiset -äänestyksessä Olavi Virta sijoittui jaetulle 79. tilalle hiihtäjä Veikko Hakulisen ja kirjastoneuvos Helle Kannilan kanssa. Virta ei ollut mukana alkuperäisellä asiantuntijaraadin kokoamalla listalla, vaan hän nousi lopulliselle listalle yleisöäänten turvin.[2]

  1. Olavi Virran tuotannosta 24 cd:n kokoelma Turun sanomat. 17.9.2013. Viitattu 27.2.2019.
  2. Jaana Iso-Markku (toim.): Suuret suomalaiset, s. 259. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19538-7.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy