Oleg Viisas

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: lähteet toimimattomat tai niissä ei käsitellä aihetta lainkaan

Oleg Viisas (ven. Оль́гъ, Ѡль́гъ) oli Novgorodin ruhtinas vuodesta 879 ja Kiovan suurruhtinas vuodesta 882 lähtien. Tarinan mukaan viikinki Rurik perusti Novgorodin vuonna 862. Rurikin seuraajaksi tuli hänen sotapäällikkönsä Olav eli Oleg Viisas. Hän halusi laajentaa valtakuntaansa ja sen vuoksi hän järjesti sotaretken vuonna 882. Varjagit alistivat valtaansa koko seudun väestön ja surmasivat paikallisruhtinaat. He valloittivat Smolenskin, Ljubetsin ja sitten etenivät kohti Kiovaa. Sitä hallitsivat varjagiruhtinaat Askold ja Dir. Oleg saapui joukkoineen Kiovan luo. Hän kutsui viekkaudella paikalle Askoldin ja Dirin, jotka surmattiin joenrantaan ja hän otti haltuunsa Kiovan, josta tehtiin Kiovan ruhtinaskunnan eli Kiovan Rusj- valtion pääkaupunki. Varjagit keräsivät slaaveilta veroina hunajaa, humalaa ja turkiksia, ja vastineeksi tarjosivat suojelusta.

Oleg lähti sotaretkelle Bysanttiin vuonna 907 ja jätti Igorin sijaishallitsijaksi. Hän varusti 2 000 venettä ja 40 miestä jokaiseen (80 000 miehen armeija). He lähtivät Konstantinopolia valloittamaan. Päästyään sinne Bysantin keisari Leo VI käski sulkemaan kaupungin portit ja sulkemaan sataman kettingillä. Näin varjagit eivät pääsisi ryöstelemään ja tuhoamaan esikaupunkeja. Oleg keksi laittaa laivoihinsa pyörät alle ja myötätuulessa he menivät laivoilla kaupunkiin. Kreikkalaiset säikähtivät ja ehdottivat rauhansopimusta ja lunnaita varjageille. Sopimuksen mukaan Oleg sai 12 griveniä jokaisesta venehankaimesta sekä maksaa veroja rusien kaupungeille. Voitonmerkiksi Oleg naulasi kilpensä Konstantinopolin porttiin. Sotaretken tärkein tulos oli kuitenkin vapaakauppasopimus Rusin ja Bysantin välillä. Tämä on historiallisesti kiistanalainen kysymys, koska Rusin ja Bysantin sopimuksessa vuonna 911 ei mainita enää mitään vapaakaupasta. Sopimuksessa Oleg nimitettiin Rusin suurruhtinaaksi. Siinä hänet määriteltiin täysivaltaiseksi hallitsijaksi eikä pelkästään ruhtinas Igorin (Rurikin pojan) sijaishallitsijaksi.

Nestorin kronikan mukaan vuonna 912 Oleg kuoli käärmeen puremaan. Novgorodin kronikan mukaan vuonna 922. Hänen oletettu hautakumpunsa on Staraja Ladogan lähellä.