Orfismi (myös vibrismi, simultanismi, futuristinen kubismi) oli kubismista juontunut ranskalaisen maalaustaiteen suuntaus 1910-luvulla.[1] Orfistit ottivat maalauksiinsa vaikutteita musiikista, ja he käyttivät väriä runsaasti, toisin kuin kubistit. Suuntauksen nimesi orfismiksi vuonna 1912 ranskalainen runoilija ja taidekriitikko Guillaume Apollinaire Kreikan mytologian Orfeuksen mukaan.[2]
Orfismin tunnetuimpia edustajia olivat Robert Delaunay, Fernand Léger, Francis Picabia, Marcel Duchamp ja František Kupka.[2]