PHP | |
---|---|
Paradigma | olio, proseduraalinen |
Tyypitys | heikko |
Muistinhallinta | automaattinen |
Julkaistu | 1995 |
Kehittäjä | The PHP Group |
Vakaa versio | 8.4.0 RC4 ()[1] ja 8.4.2 ()[2] |
Vaikutteet | C, Perl |
Verkkosivu | php.net |
Uutisryhmä | comp.lang.php |
Lisenssi | PHP License 3.01 |
PHP (lyhenne sanoista PHP: Hypertext Preprocessor) on Perlin kaltainen palvelinpuolen skriptikieli, jota käytetään erityisesti web-palvelinympäristöissä dynaamisten verkkosivujen luonnissa.[3] Ohjelmointikielen lisäksi PHP-ympäristössä on laaja luokkakirjasto. PHP on avoimen lähdekoodin komentosarjakieli, jossa ohjelmakoodi tulkitaan vasta ohjelman suoritusvaiheessa. PHP sai alkunsa vuonna 1995 Personal Home Page -työkalujen (PHP Tools) nimellä. Alusta alkaen sen tärkeä käyttöaihe oli verkkosivujen lomakkeiden tulkinta.[4]
PHP:n ensimmäisen version julkaisi tanskalais-kanadalainen Rasmus Lerdorf vuonna 1995 ohuena mallinejärjestelmänä, mutta pian käyttäjät alkoivat pakottaa siihen uutta ja kattavampaa toimintalogiikkaa[5]. PHP muistuttaa sen historiallista kilpailijaa, Microsoftin Active Server Pages (ASP) -teknologiaa, jota ajettiin Windows-palvelimella. PHP sen sijaan sopi ilmaisen Linux-käyttöjärjestelmän kanssa yhteensopivalla ilmaisella Apache-palvelimella ajettavaksi. PHP:n kilpailija oli myös JavaServer Pages (JSP). PHP:n käyttöaiheita olivat lomakkeet ja niihin kytkeytyvän lähetä-painikkeen toiminnallisuus. PHP luki tietokantaan tallennettua tietoa ja kirjoitti sinne uutta sisältöä verkkosivun lomakekentästä. PHP sopi yhteen ilmaisen MySQL-tietokannan kanssa. Yleinen palvelinpuolen ohjelmistopino alettiin tuntea nimellä LAMP (Linux, Apache, MySQL, PHP). PHP nousi 2010-luvun alussa suosituimmaksi dynaamisten web-palveluiden tuottamiseen tarkoitetuksi tekniikaksi.[6][7] Erään työnvälityssivuston mukaan PHP-osaajat olivat halutuimmillaan 2011 ja siitä lähtien kielen suosio on ollut laskussa.[8]
HTML-koodin sekaan upotetuista skripteistä, jotka mahdollistivat dynaamiset verkkosivut, yleiseksi web-kehityksen suunnaksi alkoi muotoutua MVC-arkkitehtuuri (toimintalogiikka erotettu esityslogiikasta). PHP:lle ilmestyi lisää kilpailua varsinkin Ruby- ja Python-kielistä. JavaScript-kielen käyttöaiheet alkoivat laajentua Ajax:n myötä datan lähettämiseen palvelinpuolelle, ja lomakkeet ja painikkeet kehittyivät JavaScriptin varaan.