Paavali I | |
---|---|
Venäjän keisari | |
Valtakausi |
17. marraskuuta 1796 – 23. maaliskuuta 1801 |
Kruunajaiset | 5. huhtikuuta 1797 |
Edeltäjä | Katariina II Suuri |
Seuraaja | Aleksanteri I |
Syntynyt |
1. lokakuuta (J: 20. syyskuuta) 1754 Pietari, Venäjän keisarikunta |
Kuollut |
23. maaliskuuta (J: 12. maaliskuuta) 1801 (46 vuotta) Pietari, Venäjän keisarikunta |
Puoliso |
Natalia Aleksejevna Maria Fjodorovna |
Lapset |
Aleksanteri I Konstantin Aleksandra Jelena Maria Jekaterina Olga Anna Nikolai I Mihail |
Suku | Romanov |
Isä | Pietari III |
Äiti | Katariina II Suuri |
Uskonto | ortodoksisuus |
Nimikirjoitus |
Paavali I, Pavel Petrovitš Romanov (ven. Па́вел I Петро́вич); (1. lokakuuta (J: 20. syyskuuta) 1754 keisarinna Elisabetin kesäpalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 23. maaliskuuta (J: 12. maaliskuuta) 1801 Mikaelinlinna, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarikunnan keisari vuosina 1796–1801.
Suhtautuminen Paavali I:een on ollut ristiriitaista: häntä on pidetty mielenvikaisena despoottina, mutta hän on saanut myös kiitosta ansioistaan.[1] Hän otti vuonna 1797 käyttöön vallanperimyslait, jotka olivat käytössä Venäjän monarkian kaatumiseen vuoteen 1917 asti ja kumosi säädöksen, joka antoi keisarin itse valita seuraajansa. Häntä kuitenkin pidettiin tyrannina ja hän oli epäsuosittu varsinkin aateliston keskuudessa, ja ehti hallita hieman yli neljä vuotta ennen kuin hänet murhattiin.
Paavali I oli johanniittain ritarikunnan de facto suurmestari vuosina 1799–1801, vaikka olikin ortodoksi.