Paprikat | |
---|---|
Ruokapaprika (Capsicum annuum) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kaari: | Streptophyta |
Luokka: | Embryopsida |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Lahko: | Solanales |
Heimo: | Koisokasvit Solanaceae |
Suku: |
Paprikat Capsicum L. |
Katso myös | |
Paprikat (Capsicum)[1] on Amerikan mantereelta kotoisin oleva koisokasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu noin 30 lajia, joista viisi viljeltyä ovat ruokapaprika (Capsicum annuum), havannapaprika (Capsicum chinense), marjapaprika (Capsicum baccatum), pensaspaprika (Capsicum frutescens), ja rokotopaprika (Capsicum pubescens). Erilaisia lajikkeita on puolestaan tuhansia. Ravinnoksi tai mausteeksi käytetään kasvin hedelmiä, jotka kasvitieteellisesti ovat marjoja.
Suurin osa paprikoihin (Capsicum) kuuluvista lajeista ja lajikkeista sisältää kapsaisiini-nimistä rasvaliukoista kemikaalia, joka aiheuttaa voimakkaan polttavan tunteen tottumattoman syöjän suussa. Tämä reaktio on monista nisäkkäistä epämiellyttävä, mutta lintuihin kapsaisiini ei kuitenkaan vaikuta. Kapsaisiinin eritys suojaa hedelmiä nisäkkäiltä, mutta kirkkaat värit houkuttelevat lintuja levittämään siemeniä.
Viljellyin paprikalaji on Meksikosta peräisin oleva paprika (Capsicum annuum). Se on hyvin muunteleva laji, josta on olemassa sekä mietoja, vihanneksina käytettäviä, että tulisina mausteina käytettäviä lajikkeita. Lajiin kuuluu muun muassa vihanneksena käytettävä ruokapaprika ja maustepaprikat jalapeno ja cayenne.
Chili on niiden paprikoiden yleinen nimitys, joiden kapsaisiinipitoisuus on niin suuri, että niitä voidaan hyödyntää mausteina eri ruoissa. Myös monet chililajikkeet kuuluvat Capsicum annuum -lajiin, mutta esimerkiksi tabasco valmistetaan samaan sukuun kuuluvasta Capsicum frutescens -lajista.