Parthia

Parthia

Parthian alue suurimmillaan n. vuonna 60 eaa.
Parthian alue suurimmillaan n. vuonna 60 eaa.

Valtiomuoto Monarkia
Pääkaupunki Ktesifon, Ekbatana
Irtaantui Seleukidien valtakunnasta
Seuraaja(t) Sassanidien dynastia

Parthia (persiaksi اشکانیان, Aškāniān[1]) oli historiallinen valtio nykyisen Iranin alueella. Parthialaiset olivat paimentolaiskansa, joka muutti Persiaan (Iran) noin vuonna 1000 eaa. He elivät persialaisten ja seleukidien vallan alla 300-luvulle eaa. saakka. Tuolloin seleukidien parthialainen vasalli perusti itsenäisen valtion, joka säilyi melkein 500 vuotta.[2]

Parthiaa hallitsi arsakidien dynastia. Alun perin Parthian ydinalueet olivat nykyisessä Luoteis-Iranissa, mutta suurimmillaan se kattoi koko nykyisen Iranin sekä merkittäviä alueita muun muassa Mesopotamiassa ja Seleukidien valtakunnan alueilla. Parthia muodostui merkittäväksi viholliseksi Roomalle, jonka laajentumista itään se merkittävästi rajoitti.

Noin vuonna 225 jaa. viimeisen parthialaisen hallitsijan surmasi yksi hänen vasalleistaan, Ardašir, joka perusti Parthian valtakunnan tilalle sassanidien dynastian ja valtakunnan.

Tiedot parthialaisista ovat hajanaisia puutteellisen lähdeaineiston takia. Parthian historia tunnetaan lähinnä ulkomaisten historioitsijoiden kertomuksista, kolikkolöydöistä ja piirtokirjoituksista. Jopa siitä miksi parthialaiset itseään kutsuivat on erimielisyyksiä. Useat kreikkalaiset kirjailijat kuten Apollodoros Artemitalainen ja Isidoros Kharaksilainen elivät Parthian vallan alla ja heidän tuotantoaan on säilynyt fragmentaarisesti.

Parthialaisten valta perustui yhdistelmään paimentolaisheimon sissisodankäyntiä ja imperiumin hallintaan soveltuvaa organisointikykyä.lähde? Parthialaisten armeija oli huonosti järjestelty, mutta riittävän vahva vaativaan erämaataisteluun. Tunnusomaisinta armeijalle olivat katafraktit ja ratsastavat jousimiehet.[2] Vasallivaltiot muodostivat ilmeisesti suuren osan valtakunnan alueista ja hellenistisillä kaupungeilla oli tietty autonomia.

  1. Nimi Parthia tulee latinasta. Muoto perustuu ilmeisesti muinaispersian sanajuureen Parthava-, joka on murrevariantti juuresta Parsa-, ja tämä on edelleen sanan Persia taustalla. Sana Aškanian tulee ilmeisesti sassanidien kronikoista.
  2. a b Charlotte Evans, suom. Tarja Virtanen: Värikäs maailmanhistoria, s. 130. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20190-1

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by razib.in