Partiolippukunta

Partiolippukunta on partiotoiminnan perusyksikkö. Lippukunnan koko on yleensä noin 20–200 partiolaista. Lippukunnan sisäisiä ryhmiä ovat laumat, vartiot ja vaeltajaryhmät. Lippukunnat voivat olla tyttö-, poika- tai yhteislippukuntia. Vuonna 2019 Suomessa oli 699 lippukuntaa, joista 79 prosenttia oli yhteislippukuntia.^[1]

Keskusjärjestö Suomen Partiolaisten puitteissa toimivat lippukunnat kuuluvat johonkin 11 partiopiiristä, joiden jako myötäilee maakuntien rajoja, pois luettuna Finlands Svenska Scouter r.f., joka on Suomen ruotsinkielisten lippukuntien valtakunnallinen partiopiiri. Lisäksi Suomessa toimii pieni määrä keskusjärjestöön kuulumattomia lippukuntia.

Lippukunnat ovat usein itsenäisiä, rekisteroityjä yhdistyksiä, joilla saattaa olla tukenaan taustayhteisö, joka usein on seurakunta. Taustayhteisönä saattaa toimia myös aatteellinen tai uskonnollinen yhdistys, kunta, vanhempainneuvosto tai yritys. Taustayhteisö rahoittaa lippukunnan toimintaa joko kustantamalla lähes koko toiminnan tai avustamalla lippukuntaa jonkin verran. Monet lippukunnat hankkivat rahoitusta toimintaansa myös myymällä erilaisia tuotteita, paketoimalla lahjoja jouluna tai muilla tempauksilla.

Perinteisin varainhankintakeino on partiolaisten adventtikalenteri. Adventtikalenterin toivat Suomeen partiotytöt jo vuonna 1947. Kalenterin ensimmäinen luukku avataan ensimmäisenä adventtina, viimeinen jouluaattona. Luukkujen perinteisiä kuva-aiheita ovat esimerkiksi adventtikynttilät, itsenäisyyspäivän Suomen lippu, Lucian päivän Lucia-neito ja jouluaaton Jeesus-lapsi.

1. ↑ Sjöberg, Janina: Tervetuloa toiminnan ytimeen. Partio-lehti, 2020, nro 4, s. 28.