Piihappo

Piihappo on yhteisnimitys muutamalle piin, vedyn ja hapen yhdisteille, joiden kemialliset kaavat ovat muotoa [SiO_x(OH)_4-2x]_n^[1][2]. Tärkeimmät piihapot ovat:

• ortopiihappo (H₄SiO₄)
• metapiihappo (H₂SiO₃)
• dipiihappo (H₂Si₂O₅) ja
• pyropiihappo (H₆Si₂O₇).

Nämä kaikki ovat varsin heikkoja happoja, ja ne liukenevat erittäin niukasti veteen. Esimerkiksi ortopiihapon happovakio pK_a1 on +25° C:n lämpötilassa 9,9 ja pK_a2 11,8.^[3] Kiinteässä olomuodossa ne voivat kondensoitua monimutkaisemmiksi polymeerisiksi piihapoiksi. Luovuttaessaan protoneja ne muuttuvat vastaaviksi silikaatti-ioneiksi.

Piihappoja voidaan valmistaa vahvempien happojen avulla vesiliukoisista silikaateista, esimerkiksi natrium- tai kaliumsilikaattiliuoksesta eli vesilasista tai kalivesilasista. Tällöin piihapot saostuvat muodostaen silikageelia, joka yleensä sisältää myös piidioksidia, piihappojen anhydridia. Myös litiumsilikaattia käytetään rakennusteknisissä tarkoituksissa^[4].^selvennä

Merivedessä esiintyy liuenneena pieniä määriä ortopiihappoa (H₄SiO₄), ja sillä on myös biokemiallista merkitystä etenkin piileville, joiden solunseinät sisältävät piiyhdisteitä.

1. ↑ N. N. Greenwood, A. Earnshaw: Chemistry of the Elements, 2nd ed.. Oxford, UK: Butterworth-Heinemann, 1997.
2. ↑ R. K. Iler: The Chemistry of Silica. New York: Wiley, 1979.
3. ↑ Dissociation Constants of Inorganic Acids and Bases sites.chem.colostate.edu. Arkistoitu 13.4.2018. Viitattu 3.5.2019.
4. ↑ http://www.bermanto.fi/tuotteet/lattiapinnoitteet/silikaattikasittely (Arkistoitu – Internet Archive)