Piikivi eli limsiö on kalkkikiven keskelle muodostunut kvartsisaostuma. Piikivet olivat kivikaudella arvokkaita, koska niiden lohkopinnat ovat teräviä ja ne sopivat siten työkaluiksi.[1]
Piikiven iskusta karkaistun hiiliteräksen kanssa syntyy helposti kipinä, ja piikivenkappaletta käytettiin tuluksissa ja tuliaseiden piilukoissa 1850-luvulle asti.
Piikiven väri vaihtelee suuresti sen mukaan, mitä metalleja kiviaineksessa on; yleisimpiä värejä ovat harmaanruskean eri sävyt, vihertävä ja ruosteenpunainen. Ne ovat tavallisesti keskeltä tummempia kuin pinnalta.
Suomen kivikautinen väestö hankki piikivensä ulkomailta: Venäjältä, Skandinavian eteläosista tai Keski-Euroopasta.[2]