Pikkulavantauti eli febris paratyphoides on Salmonella Paratyphi -bakteerin aiheuttama tartuntatauti. Se muistuttaa oireiltaan Salmonella Typhin aiheuttamaa lavantautia, mutta on oirekuvaltaan yleensä lievempi. Pelkän kliinisen kuvan perusteella ei voi luotettavasti erottaa onko potilaalla lavantauti vai pikkulavantauti.[1]
Pikkulavantauti kuuluu tartuntatautilaissa mainittuihin yleisvaarallisiin tartuntatauteihin. Kaikki hoidosta ja eristämisestä koituvat kustannukset kuuluvat potilaan kotikunnan maksettaviksi.[2]
Pikkulavantauti aiheutti Suomessa epidemioita vielä 1950-luvulla. Nykyisin tautia tavataan vain matkailijoilta. Maailmassa arvellaan ilmenevän vuosittain noin kuusi miljoonaa pikkulavantautitapausta.[2]
Taudin aiheuttavaa bakteeria on kolmea tyyppiä: Salmonella Paratyphi A, S. Paratyphi B (eli S. schottmuelleri) ja S. Paratyphi C (eli S. hirschfeldii). Viimeksi mainittu aiheuttaa sairauden harvoin.[1] Diagnoosiin vaaditaan bakteerin viljely verestä sekä ulostenäytteestä tehtävä PCR-tyypitys. Suomessa kaikki analyysit tehdään keskitetysti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laboratoriossa.[2]
Taudin aiheuttajaksi riittää hyvin pieni määrä bakteereja. Infektoiva annos on arviolta vain noin tuhat bakteeria. Taudin itämisaika on 2–5 vuorokautta. Jos infektio rajoittuu suolen limakalvolle, taudinkuva muistuttaa tavallista salmonelloosia. Tartunta voi kuitenkin johtaa myös yleisinfektioon, josta voi aiheutua osteiitti, artriitti tai pyelonefriitti.[1]
Pikkulavantauti hoidetaan antibiooteilla.[1]