Back دبلوماسية كرة الطاولة Arabic পিং পং ডিপলোমেসি Bengali/Bangla Pingpongová diplomacie Czech Diplomyddiaeth ping-pong Welsh Ping-Pong-Diplomatie German Ping-pong diplomacy English Diplomacia del ping-pong Spanish دیپلماسی پینگ پنگ Persian Diplomatie du ping-pong French Պինգ պոնգի դիվանագիտություն Armenian
Ping pong -diplomatialla tarkoitetaan Kiinan ja Yhdysvaltain lähentymistä vuosina 1971 ja 1972. Tapahtumat käynnistyivät huhtikuussa 1971 kesken Vietnamin sotaa sekä Kiinan ja Neuvostoliiton rajakiistoja, kun Kiina kutsui yhdysvaltalaisen pöytätennisjoukkueen vierailulle maahan. Seuraavana vuonna Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon kävi Kiinassa valtiovierailulla.[1]
Kiina oli lähes täysin sulkeutunut ulkomaailmalta 1970-luvun alussa. Muualla maailmassa tiedettiin vain vähän Kiinan tuolloisesta tilanteesta, ja maa oli katkaissut suhteensa jopa muihin sosialistimaihin. Kiinassa oli meneillään kulttuurivallankumous, ja maan johtajan Maon henkilökultti oli suurimmillaan.[2]
Huhtikuussa 1971 Kiinan pöytätennisjoukkue oli matkalla harjoitushallilta kisapaikalle Japanin Nagoyan maailmanmestaruuskilpailuissa, kun heidän linja-autoonsa nousi erehdyksessä Yhdysvaltain joukkueeseen kuulunut 18-vuotias Glenn Cowan, joka luuli astuneensa kaikille kilpailijoille tarkoitettuun autoon. Linja-auto lähti liikkeelle Cowan mukanaan, mistä seurasi kiinalaispelaajille hyvin kiusallinen tilanne, sillä heitä oli kielletty ottamaan yhteyksiä länsimaisiin urheilijoihin, etenkin amerikkalaisiin.[2]
Cowan rikkoi hiljaisuuden alkamalla pitää kiinalaisille puhetta autossa olleen tulkin avustuksella. Kalifornialaishippi Cowan kertoi olevansa “uudenlainen amerikkalainen”, joka halusi muuttaa maansa ja kaataa vanhan vallan. Pöytätenniksen maailmanmestari Zhuang Zedong reagoi Cowanin puheeseen joukkuetovereidensa varoitteluista huolimatta lähestymällä Cowania ja antamalla tälle rintamerkin, jossa oli puhemies Maon profiilikuva, sekä silkkikankaan, jossa oli kuva Keltaisesta vuoresta. Zhuang sanoi saatesanoiksi, että lahjat olivat merkkinä Kiinan ja Yhdysvaltain kansojen ystävyydestä, vaikka maiden hallitusten välit olivatkin vihamieliset. Seuraavana päivänä Cowan antoi Zhuangille vastalahjaksi kaksi T-paitaa, joissa oli rauhanmerkki, Yhdysvaltain lippu ja teksti Let It Be.[2]
Cowanin ja Zhuangin yllättävä ystävystyminen nousi uutiseksi kautta maailman. Myös Mao kuuli tapahtuneesta, ja kisojen lopussa Kiinan joukkue kutsui Maon käskystä Yhdysvaltain joukkueen vierailulle Kiinaan. Aiemmin maahan oli kutsuttu jo muutaman muun maan joukkue, mutta Kiinan ja Yhdysvaltain hallitusten tulehtuneiden välien vuoksi amerikkalaisten kutsuminen oli maailmalle suuri yllätys.[2]
Yhdysvaltain joukkue sai Yhdysvaltain Tokion-suurlähetystöstä luvan vierailla Kiinassa. Joukkue lensi Hongkongiin, joka tuolloin ei vielä kuulunut Kiinalle. Maailman lehdistö seurasi amerikkalaisia hyvin tarkasti ja pyysi pelaajia toimittamaan heille uutiskuvia Kiinasta, johon ulkomainen lehdistö ei päässyt. 15-henkinen amerikkalaisryhmä astui Kiinan rajan yli 10. huhtikuuta ensimmäisinä amerikkalaisina Kiinassa sitten vuoden 1949.[2]
Amerikkalaisia kohdeltiin Kiinassa kuin valtiovieraita. Kiinan pääministeri Zhou Enlai kertoi amerikkalaisryhmälle Kiinan parlamenttitalolla järjestetyssä audienssissa, kuinka pöytätennispelaajien vierailu oli aloittanut uuden aikakauden Yhdysvaltain ja Kiinan suhteissa. Amerikkalaisille järjestettiin juhla-aterioita, ja heitä kuljetettiin Kiinan muurille ja muille nähtävyyksille. Pekingissä järjestettiin näytösottelut amerikkalaisten ja kiinalaisten välillä valtavan yleisön edessä. Kiinalaiset olivat selvästi parempia ja voittivat yhteispisteissä, vaikka he hävisivät joitain otteluita tahallaan oman urheiludiplomatiansa tapojen mukaisesti.[2]
Pekingistä amerikkalaiset jatkoivat ensin Shanghaihin ja sieltä Kantoniin, minkä jälkeen he palasivat Hongkongiin kansainvälisen lehdistön eteen.[2]
Pöytätennisvierailun jälkeen Yhdysvaltain presidentin turvallisuusneuvonantaja Henry Kissinger kävi salaa Pekingissä tapaamassa pääministeri Zhouta, ja presidentti Nixon kertoi aikovansa käydä Kiinassa seuraavana vuonna. Helmikuussa 1972 Nixon teki Kiinaan viikon mittaisen valtiovierailun ja tapasi myös puhemies Maon. Shanghain kommunikeassa Kiina ja Yhdysvallat ilmoittivat pyrkivänsä normalisoimaan keskinäiset suhteensa.[2]