Pjotr Stolypin

Pjotr Stolypin
Пётр Столыпин
Venäjän keisarikunnan pääministeri
21. heinäkuuta 1906 – 18. syyskuuta 1911
Edeltäjä Ivan Goremykin
Seuraaja Vladimir Kokovtsov
Venäjän keisarikunnan sisäministeri
9. toukokuuta 1906 – 18. syyskuuta 1911
Edeltäjä Pjotr Durnovo
Seuraaja Aleksandr Makarov
Henkilötiedot
Syntynyt14. huhtikuuta 1862
Dresden, Saksin kuningaskunta
Kuollut18. syyskuuta 1911 (49 vuotta)
Kiova, Venäjän keisarikunta
Puoliso Olga Neidgardt (1884→)

Pjotr Arkadjevitš Stolypin (ven. Пётр Арка́дьевич Столы́пин; 14. huhtikuuta (J: 2. huhtikuuta) 1862 Dresden, Saksin kuningaskunta18. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1911 Kiova, Venäjän keisarikunta)[1] oli venäläinen konservatiivinen valtiomies, joka toimi Venäjän keisarikunnan pääministerinä vuosina 1906–1911. Hänet tunnetaan voimatoimistaan vallankumouksellisia vastaan, suuresta maatalousuudistuksestaan eli niin sanotusta Stolypinin reformista ja Suomessa toisen sortokauden aloittamisesta. Hänet salamurhattiin kesken virkakauden.

Stolypinin on sanottu tehneen viimeisen yrityksen uudistaa perinpohjaisesti keisarillisen Venäjän poliittinen järjestelmä, yhteiskunta ja talous ennen vuoden 1917 Venäjän vallankumousta. Hän toteutti uudistuksensa pääosin erilaisilla poikkeuslaeilla ja hallinnollisilla määräyksillä, ja kavensi vuonna 1907 äänioikeutta tavalla, jota pidettiin vallankaappauksena.[2] Lisäksi hän tukahdutti avoimen opposition, teloitutti vastustajiaan ja lakkautti sanomalehtiä.[3]

  1. Pyotr Arkadyevich Stolypin (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 5.11.2017.
  2. Francis W. Wcislo: Stolypin, Peter Arkadievich (englanniksi) Encyclopedia of Russian History, Encyclopedia.com. Viitattu 5.9.2021.
  3. Torbacke, Jarl: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 16: Ensimmäinen maailmansota, s. 52-55. Suomentanut Eskelinen, Heikki. Otava, 2004. ISBN 951-1-09277-4.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy