Pohjan sota

Pohjan sota
Marssi yli jäätyneen Beltin
Päivämäärä: 1655–1661 Paikka: Tanska-Norja, Ruotsi, Puola-Liettua Lopputulos: Roskilden rauha ja Kööpenhaminan rauha Olivan rauha Vallisaaren aselepo ja Kardisin rauha Aluemuutokset: Tanska luovutti Skånen, Hallandin, Blekingen ja Bohuslänin sekä Venin saaren Ruotsille Preussin herttuakunta itsenäistyi Liivinmaan hallintaoikeus vahvistettiin Ruotsille Uusi Ruotsi Alankomaille
Osapuolet
Ruotsi Brandenburg-Preussi (1656–1657) Transilvanian ruhtinaskunta Ukrainan kasakat Liettuan suuriruhtinaskunta Valakia Moldavia	Puola-Liettua  Tanska Habsburgien monarkia Moskovan Venäjä Krimin kaanikunta Brandenburg-Preussi (1655–1656, 1657–1660) Yhdistyneet provinssit
Komentajat
Kaarle X Kustaa Arvid Wittenberg Magnus de la Gardie Karl Gustav Wrangel Gustaf Otto Stenbock Pietari Brahe Fredrik Wilhelm Yrjö II Rákóczi Anton Zhdanovich	Juhana II Kasimir Stephan Czarniecki Janusz Radziwill Pawel Jan Sapieha Stanislaw Lanckorónski Stanislaw Potocki Wincenty Gosiewski Fredrik III Ulrik Fredrik Gyldenlöve Anders Bille Iver Krabbe Aleksanteri Mihailovits Matvey Shremetev Fredrik Wilhelm Raimondo Montecuccoli Jean-Louis Raduit de Souches
Tappiot
70 000 kaatunutta ruotsalaista

Pohjan sota (myös toinen pohjoismainen sota, toinen Pohjan sota tai Pohjan sodat) käytiin vuosina 1655–1661 Itämeren alueella ja Puolassa. Sodan syinä olivat Ruotsin, Venäjän ja Brandenburgin laajenemishalut, Puolan heikkoudentila sekä Tanskan ja Ruotsin välinen valtataistelu Itämerellä. Brandenburg halusi Etu-Pommerin Ruotsilta ja Tanska kykeni vielä haastamaan Ruotsin Itämeren alueella. Venäjä halusi saada yhteyden Itämerelle. Ruotsi tähtäsi Preussin satamien takaisin saamiseen Puolalta tai Tanskan lyömiseen lännessä.

Sotaan liittyy myös Puolan ja Venäjän välinen sota 1654–1667. Mukana Pohjan sodan eri vaiheissa olivat Ruotsi, Puola, Brandenburg, Venäjä, Tanska, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Alankomaat, Transilvania ja Englanti.