Psykopatia

Psykopatia on viralliseen tautiluokitukseen kuulumaton luonnehäiriö, jota voidaan mitata luotettavasti.^[1] Sille ominaisia piirteitä ovat itsekeskeisyys sekä myötäelämiskyvyn, syyllisyydentunnon ja pidäkkeiden puute.^[2] Psykopatiasta kärsivää henkilöä kutsutaan psykopaatiksi. Psykopaatille tyypillisiä piirteitä ovat julmuus, epäsosiaaliset teot, alkoholin ja huumeiden käyttö, vastuuttomuus ja moraalittomuus. Kokonaisväestöstä psykopaateiksi voidaan luokitella noin 0,5^[3]–yksi^[4]–kaksi prosenttia^[5]. Miehillä sen sanotaan olevan kolme kertaa yleisempää kuin naisilla^[5], mutta ero saattaa johtua mittausmenetelmästä ja tri Clive Boddyn mukaan psykopatiaa esiintyy naisilla ja miehillä lähes yhtä paljon^[6]. Robert Haren mukaan psykopaatti on lajinsisäinen saalistaja.^[7] Psykopatia tavallisesti käsitetään antisosiaalisen persoonallisuushäiriön äärimuodoksi. Haren kehittämässä diagnosointityökalussa (Hare PCL-R) psykopatian diagnostiset kriteerit ovat kuitenkin kaksi kolmasosaa sisällöltään samoja kuin narsistisessa persoonallisuushäiriössä. Tämän vuoksi psykopatiaa on kuvailtu myös aggressiiviseksi narsismiksi.

Lapsuudessa ja nuoruudessa psykopatiaan liittyy usein eläinten kiduttamista tai pyromaniaa. Alle 18-vuotiasta ei kuitenkaan diagnosoida psykopaatiksi, sillä se voisi vaikuttaa negatiivisesti hänen kehitykseensä. Alle 18-vuotiaista, joilla epäillään psykopatiaa, käytetään pehmeämpää diagnoosia käytöshäiriö. Impulsiivisuus selittää psykopaatin taipumusta väkivaltarikollisuuteen^[8]. Psykopatiaan liittyy myös heikentynyt kyky tulkita tilanteen vaarallisuutta sekä toisinaan korostunutta antagonismia.^[9]

Kaikki psykopaatit eivät ole rikollisia. Synnynnäisten ominaisuuksien lisäksi on varhaislapsuudessa koetuilla kielteisillä vaikutteilla suuri merkitys rikolliseksi kehittymisessä. Ellei näitä ole, psykopaatista voi ylilääkäri Hannu Lauerman mukaan tulla "sujuvasti valehteleva poliitikko, häikäilemätön liikemies tai menestyvä asianajaja".^[10] Psykopaatit ovat usein vankilassa tai muissa rikosseuraamusmenettelyissä. Naisten psykopatiaan liittyy nuorena harjoitettua prostituutiota^[11]. Alarmistisen näkemyksen mukaan psykopaatteja on niin taajassa, että psykopaatit voisivat esiintymistiheytensä vuoksi aiheuttaa suurta vahinkoa yhteiskunnalle. Psykopaattien esiintymistiheys on kuitenkin harva.^[3]

Tutkija Taina Laajasalon mukaan ”psykopatian ja epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön suhde on asymmetrinen: vaikka suurin osa psykopaateista täyttääkin antisosiaalisen persoonallisuushäiriön (antisocial personality disorder, ASPD) kriteerit, merkittävä osuus antisosiaalisista ei ole psykopaatteja”.^[12] Psykopatiaa ja sosiopatiaa käytetään toisinaan synonyymeinä, toisinaan käsitteet erotellaan eri ilmiöiksi sen pohjalta, pidetäänkö tilaa ensisijaisesti sisäsyntyisenä (psykopatia) vai ympäristön vaikutuksesta syntyneenä (sosiopatia).^[13]

Saksalaisen psykiatrin Kurt Schneiderin mukaan psykopatia on aina synnynnäinen ja suurelta osin periytyvä.^[14] Saksalaisen psykiatrin Julius Ludwig August Kochin termistössä tilaan liittyvä sana psykopaattinen tarkoitti vain sen aivoperäisyyttä ja Koch viittasi sekä älyllisenä että moraalisena puutteena ilmenevään tilaan termillä psykopaattinen alempiarvoisuus ja siitä kärsivistä hän puhui yksinkertaisesti alempiarvoisina.^[15] Samaa alempiarvoista henkilöä tarkoitti sana psykopaattinen degeneraatti.^[16]

1. ↑ Repo-Tiihonen, Eila: Psykopatia (PDF) Duodecim: Lääketieteellinen aikakauskirja. 2007. Viitattu 10.3.2012.
2. ↑ Lauerma, Hannu: ”Psykopatian historia”, Psykopatia, s. 22. Toimittanut Helinä Häkkänen-Nyholm. Helsinki: Edita, 2009. ISBN 978-951-37-5604-8.
3. ↑ ^{a b} https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9650134/
4. ↑ Ro, Sam: The Shocking Statistic About Psychopaths On Wall Street Business Insider. 28.2.2012. (englanniksi)
5. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä nummenmaa.hs ei löytynyt
6. ↑ Nicola Davis, Nicola Davis Science correspondent: More women may be psychopaths than previously thought, says expert The Guardian. 26.2.2024. Viitattu 3.3.2024. (englanniksi)
7. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3978196/
8. ↑ Torrice, Michael: Psychopaths Keep Their Eyes on the Prize Science. 14.3.2010. (englanniksi)
9. ↑ Lilienfeld & Widows, 2005
10. ↑ Parikka, Valtteri: Vaarallisimmilla vangeilla paljon yhteistä. Helsingin Sanomat, 31.10.2019, s. A 22. Artikkelin verkkoversio.
11. ↑ Brody, Stuart & Potterat, John J.: Assessing mental health and personality disorder in prostitute women Acta Psychiatrica Scandinavica. 2010. (englanniksi)
12. ↑ Laajasalo, Taina: ”Psykopatia ja monihäiriöisyys”, Psykopatia, s. 154. Toimittanut Helinä Häkkänen-Nyholm. Helsinki: Edita, 2009. ISBN 978-951-37-5604-8.
13. ↑ McAleer, Kelly: Sociopathy vs. Psychopathy Forensic Focus. 7/2010. Psych Central. Viitattu 7.3.2012. (englanniksi)
14. ↑ Richard Wetzell (2000) Inventing the criminal: a history of German criminology, 1880–1945 pg 148 & 297
15. ↑ Koch, Julius. Kurzgefaßter Leitfaden der Psychiatrie. 1888.
16. ↑ Greg Eghigian, A Drifting Concept for an Unruly Menace: A History of Psychopathy in Germany