Puolukka | |
---|---|
Kypsiä puolukoita |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kaari: | Streptophyta |
Luokka: | Embryopsida |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Kladi: | Asteridit |
Lahko: | Ericales |
Heimo: | Kanervakasvit Ericaceae |
Alaheimo: | Vaccinioideae |
Tribus: | Vaccinieae[2] |
Suku: | Puolukat Vaccinium |
Laji: | vitis-idaea |
Kaksiosainen nimi | |
Vaccinium vitis-idaea |
|
Katso myös | |
Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on puolukoiden sukuun (Vaccinium) ja kanervakasvien heimoon kuuluva, 5–30 senttimetriä korkea ainavihanta varpu, joka kasvaa laajalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla. Puolukalla on vihreät ja suipot lehdet, jotka ovat 10–25 millimetriä pitkät. Puolukka kukkii touko-kesäkuussa ja punainen syötävä pohjusmarja on kypsä syyskuussa. Puolukka viihtyy parhaiten kuivien kangasmetsien puolukkatyypin metsissä.
Puolukka on yleisesti käytetty marja sekä Suomen tärkein luonnonmarja,[3] myös Etelä- ja Keski-Euroopassa puolukkaa arvostetaan suuresti. Suomessa vuosittainen puolukkasato vaihtelee 180–500 miljoonan kilogramman paikkeilla. Sitä poimitaan vuosittain noin 100 miljoonaa kilogrammaa, mutta kaupalliseen käyttöön vain noin 5–10 miljoonaa kilogrammaa.[4][5]
<ref>
-elementti; viitettä weilingöös1994
ei löytynyt