Pyhitys

Pyhitys, myös hengellinen kasvu,^[1] on tapahtuma uskovan elämässä, jossa itse uskova tai jokin muu asia erotetaan Pyhäksi Jumalalle epäpyhästä.^[2] Kristillisyydessä pyhityksen vaikuttaa Pyhä Henki ^[3]. Uskovan elämässä pyhitys on, tai tulisi olla, jatkuva tapahtuma. Pyhitys on liitto Jumalan kanssa. Pyhityksen kautta uskovan elämä on vapautettu pyhän piiriin. Se on Jumalalle erotettua ja Jumalan omaa.^[4] Pyhitys on myös katumusta ja parannusta; epäpyhästä elämän tavasta, tottumuksesta, sanoista, teoista, ajatuksista, näennäisestä uskosta, harhaluulosta tai epäuskosta.

Pyhityksen roolia kirkon hengellisessä elämässä korostaa spiritualiteetti.^[5]

1. ↑ https://nuotta.com/helmi-eritt-hyv-ellei-t-ydellinen-mutta/
2. ↑ Kristittyjen ja muslimien pyhityskäsityksen yhteneväisyyden huomioiden, että myös maantieteellinen alue tai jokin muu asia voi olla pyhityksen kohde, Arto Alanenpää, 17.1.2009.
3. ↑ Suomen Evankelisluterilainen kansanlähetys (Arkistoitu – Internet Archive); "Pyhitys on Pyhän Hengen aikaansaama vanhurskauden hedelmä Kristukseen uskovassa ihmisessä.
4. ↑ KAN^{[vanhentunut linkki]}, PYHYYS KRISTILLISYYDESSÄ
5. ↑ Spiritualiteetti Aamenesta öylättiin – kirkon sanasto. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 19.4.2022. Viitattu 15.4.2020.