Radikalisoituminen

Radikalisoituminen on prosessi, jossa yksilö omaksuu jyrkkiä eli ekstremistisiä, yhteisön normien vastaisia ajatuksia ja mielipiteitä. Jos hän myös motivoituu käyttämään väkivaltaa tavoitteidensa saavuttamiseksi, puhutaan väkivaltaisesta radikalisoitumisesta.^[1][2][3]

Väkivaltaisen radikalisoitumisen takana ovat yleensä olemassa oleva valmius väkivaltaan, väkivallan oikeuttavan ideologian omaksuminen sekä ajautuminen väkivaltaisiin piireihin. Väkivaltaiseen radikalisoitumiseen voi kulua aikaa muutamasta viikosta useisiin vuosiin. Henkilössä tapahtuneen muutoksen tunnistavat parhaiten hänelle läheisimmät ihmiset, mutta aina muutos ei näy ulospäin.^[3]

Radikalisoitumisen voi henkilöstä riippuen aiheuttaa moni tekijä, kuten kokemus epäkohdista, halu kostaa tai sosiaaliset suhteet. Henkilö voi myös haluta elämäänsä esimerkiksi merkityksellisyyden tunnetta, statusta tai jännitystä. Radikalisoitumisella ja syrjäytymisellä ei ole havaittu selvää yhteyttä.^[3]

Moni terroristi on radikalisoitunut vankilassa. Vankeusaika on voinut vaikuttaa henkilön elämänkatsomukseen, synnyttää hänessä katkeruutta, tai altistaa hänet radikaalien vankien vaikutukselle.^[1]

1. ↑ ^{a b} Jenni Raitanen, Jouni Holappa: Vankeusaika ja väkivaltainen radikalisoituminen 20.6.2019. Suomen sosiaalipsykologit ry.. Viitattu 22.10.2020.
2. ↑ Radikalisoituminen ja ekstremismi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 23.10.2020. Viitattu 22.10.2020.
3. ↑ ^{a b c} Mari Uusivirta, Annukka Palmén-Väisänen: "Tästä tunnistaa terroristin" – jos joku sanoo näin radikalisoitumisesta, hän todennäköisesti valehtelee Yle. 25.9.2018. Viitattu 22.10.2020.