Rasvaretkillä (tai rasvamatkailulla[1] tai voimatkoilla[2]) tarkoitetaan 1970-luvulta 1990-luvun puoliväliin asti kestänyttä ilmiötä, jossa suomalaiset tekivät ostosmatkoja rajan yli Ruotsiin (useimmiten Haaparannalle[3] ja Uumajaan[4]) ostaen sieltä useimmiten huomattavia määriä voita ja margariinia, joka oli halvempaa Suomen hintatasoon verrattuna.[3][5][6] Lisäksi muita elintarvikkeita, joita tuolloin usein ostettiin voin lisäksi halvemman hinnan takia olivat esimerkiksi sokeri, mehut, jauhot ja makeiset.[3][7]
Oman auton lisäksi rasvaretkiä tehtiin usein ryhmämatkoina linja-autoilla ja Ruotsinlaivoilla.[3][2] Ruotsista palatessa Suomen tulli teki usein tarkastuksia ryhmämatkojen linja-autoihin ja yksityisten henkilöiden autojen peräkontteihin. Ruotsista sai tuolloin viedä Suomeen enintään 15 kiloa elintarvikkeita yhtä henkilöä kohti.[3] Tämä rajoitus poistui Ruotsin liittyessä Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995.[3] Rasvaretki-ilmiön aika päättyi vähitellen 1990-luvun puolivälin tienoilla, kun voin hinta Suomessa selvästi laski.[2] Haaparanta on rasvaretkien jälkeenkin ollut tunnettu ostosturismista, jonka merkittävin asiakaskunta on Pohjois-Suomessa asuvat.[8]