| Osa artikkelisarjaa |
| Lestadiolaisuus |
|---|
 |
|
Suunnat |
|
Tilaisuudet |
 |
| Osa artikkelisarjaa |
| Luterilaiset herätysliikkeet Suomessa |
|---|
|
Lisää aiheesta |
Rauhansanalaisuus on lestadiolaisen herätysliikkeen suuntaus, joka tunnetaan myös nimityksillä pikkuesikoisuus tai Rauhan Sana -lestadiolaisuus. Tämä lestadiolaisuuden haara sai alkunsa Amerikassa erkaantumalla esikoislestadiolaisista vuonna 1903[2]. Suomessa ryhmä erkani lestadiolaisuuden pääsuunnasta vanhoillislestadiolaisuudesta vuonna 1934, liittyen esikoislestadiolaisista Amerikassa vuonna 1903 erkaantuneeseen pikkuesikoisuuteen. Tämän vuoksi liikettä kutsutaan myös pikkuesikoisuudeksi.[3][2]
Pikkuesikoisiin liittyivät tätä ennen Amerikassa myös Amerikan uusheränneet ja vanhoillislestadiolaisista 1927–1928 erkaantuneet kirkkokuntalaiset eli entiset suurseuralaiset, joista monet olivat haalilaisia[3][2]. Liikkeen kattojärjestö on Lähetysyhdistys Rauhan Sana (LYRS) ja sen ruotsinkielinen sisaryhdistys Laestadianernas Fridsföreningars Förbund (LFF)[4]. USA:ssa ja Kanadassa rauhansanalaisilla eli pikkuesikoisilla ovat kirkot nimeltä Apostolic Lutheran Church (ALC). ALC:t ovat ryhmittyneet liberaaleiksi ja konservatiiveiksi, mutta konservatiivit ja liberaalit pitävät kuitenkin ohutta yhteydenpitoa. Karkeasti arvioiden Euroopassa ruotsinkielinen LFF on konservatiivisempi järjestö ja suomenkielinen LYRS liberaalimpi järjestö.
LYRS järjestää vuosittain valtakunnalliset kesäseurat nimeltä Suvijuhlat.[5] LFF:n vaikutuspiiriin kuuluu yhdeksän rukoushuone- tai rauhanyhdistystä joista suurin osa sijaitsee Kokkola-Pietarsaaren talousalueella. Ähtävän ja Larsmon rukoushuoneyhdistykset järjestävät vuorovuosin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla suuret seurat, joihin osallistuu noin 6 500 henkilöä [6].
Rauhansanalaisia oli rauhansanalaisen lestadiolaisuuden tutkijan, kirkkohistorian professori Jouko Talosen arvion mukaan vuonna 2016 noin 23 000 henkilöä, joista Suomessa heitä oli noin 10 000.[7] Rauhansanalaisuus oli yhä vuonna 2012 kolmanneksi suurin lestadiolaisryhmä maailmassa[8][9]. Vuonna 2012 suurin lestadiolaisryhmä maailmassa oli vanhoillislestadiolaisuus noin 115 000 henkilöllä. Toiseksi suurin lestadiolaisryhmä maailmassa oli vuonna 2012 esikoislestadiolaisuus noin 24 000 henkilöllä. Neljänneksi suurin oli töröläläisyys noin 4 000 henkilöllä.[8]
- ↑ Talonen 2001. s. 14, 25-30
- ↑ a b c Hepokoski 2002. s. 43-44
- ↑ a b Lohi 2007. s. 489-490
- ↑ Laestadianernas Fridsföreningars Förbund: LFF:n kotisivut Laestadianernas Fridsföreningars Förbund. Viitattu 16. maaliskuuta 2009.
- ↑ http://www.lyrs.fi/toiminta_lyrs.php
- ↑ Laestadianernas Fridsföreningars Förbund: Stormötestraditionen lever vidare Laestadianernas Fridsföreningars Förbund. Viitattu 16. maaliskuuta 2009.
- ↑ Jouko Talonen - LESTADIOLAISUUS MUUTTUVAN AJAN PAINEISSA - Perusta 2016
- ↑ a b Talonen 2012. Luento Laestadius-seminaarissa Oulussa 5. lokakuuta 2012. Virtuaalikirkko on videoinut ja arkistoinut seminaarin luennot Internettiin: http://www.virtuaalikirkko.fi/kirkot/virtuaalikirkkosali/arkisto.html
- ↑ Talonen 2001. s. 25.