Relayer Yes | ||
---|---|---|
Studioalbumin tiedot | ||
Julkaistu | 1974 | |
Tuottaja(t) | Yes | |
Tyylilaji | progressiivinen rock sinfoninen rock jazz-rock[1] | |
Levy-yhtiö | Atlantic Records | |
Yesin muut julkaisut | ||
Tales from Topographic Oceans 1973 |
Relayer 1974 |
Going for the One 1977 |
Relayer on Yes-yhtyeen seitsemäs albumi, joka nauhoitettiin ja julkaistiin vuonna 1974. Se on yhtyeen ainoa albumi, jolla soittaa Patrick Moraz, joka korvasi kosketinsoittaja Rick Wakemanin aikaisemmin samana vuonna. ”The Gates of Delirium” -kappaleen osio ”Soon (oh soon the light)” julkaistiin rajoitettuna singlepainoksena tammikuussa 1975 B-puolenaan ”Sound Chaser”.[2]
Albumi on hieman jazz-painotteisempi kuin edelliset levyt johtuen osittain Patrick Morazin jazz-taustasta. Ennen Morazin liittymistä yhtyeeseen julkisuudessa vahvana ehdokkaana pidettiin Aphrodite’s Child -yhtyeestä ja soolourastaan sekä säveltäjänä tunnettua Vangelista, mutta hän ei soveltunut yhtyeeseen.[3] Howen mukaan hän soitti loistavasti, mutta muutti improvisoivasti sovituksiaan kerrasta toiseen, kun taas Yesin perustana olivat rakenteiden tarkat sovitukset.[4] Alan Whitelle albumi oli toinen studioalbumi. Bill Brufordin King Crimsoniin liittymisen seurauksena White oli mukana Yessongs - livealbumilta lähtien, jolla on mukana joitakin Brufordin vielä soittamia kappaleita.