Resistiivisyys

Resistiivisyys eli ominaisvastus tai ominaisresistanssi (tunnus ρ) on aineen sähköinen ominaisuus, joka kuvaa, minkälainen sähköinen vastus eli resistanssi muodostuu minkäkin kokoisesta kappaleesta ainetta.^[1] Resistiivisyyden SI-järjestelmän mukainen yksikkö on ohmimetri (tunnus Ωm, Ω m tai Ω·m). Resistiivisyyden käänteissuure on konduktiivisuus.

Resistiivisyys ${\displaystyle \rho }$ voidaan esittää yhtälöllä

${\displaystyle \rho ={\frac {E}{J}},}$

missä ${\displaystyle E}$ on sähkökenttä ja ${\displaystyle J}$ virtatiheys. Resistiivisyyden esitystapa sähköjohdolle on yhtälömuoto

${\displaystyle \rho =R{\frac {A}{l}},}$

missä ${\displaystyle R}$ on vastus, ${\displaystyle A}$ poikkipinta-ala ja ${\displaystyle l}$ johtimen pituus. Tällöin voidaan laskea vastus yhtälöllä ${\displaystyle R=\rho l/A}$. ^{[2] [3]}

Aineen sähkönjohtavuus riippuu sen lämpötilasta.^[4] Metalleilla resistiivisyyden lämpötilakerroin on positiivinen eli resistanssi kasvaa lämpötilan kasvaessa, puolijohteilla ja elektrolyyteillä resistanssi taas pienenee lämpötilan kasvaessa.

1. ↑ Suomen Standardisoimisliitto: SI-opas : 2019 : kansainvälinen suure- ja yksikköjärjestelmä = international system of quantities and units, s. 46. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, 2019. ISBN 978-952-242-411-2. Teoksen lataussivu.
2. ↑ Resistivity and Conductivity (html) HyperPhysics. (englanniksi)
3. ↑ Raimo Seppänen, et al.: ”Fysiikka”, MAOL-taulukot, 2-4 painos, s. 93-95. Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto, Otava, 2005. ISBN 951-1-20607-9.
4. ↑ Stenbackashopyp s. 7 (Arkistoitu – Internet Archive)