Richard Dawkins | |
---|---|
Richard Dawkins vuonna 2022. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 26. maaliskuuta 1941[1] Nairobi, Kenian siirtomaa ja protektoraatti[1] |
Kansalaisuus | Yhdistynyt kuningaskunta[1] |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Nikolaas Tinbergen[2] |
Instituutti | Oxfordin yliopisto[2] |
Oppilaat | Alan Grafen ja Mark Ridley |
Tutkimusalue | evoluutiobiologia, eläintiede, tieteen yleistajuistaminen |
Palkinnot |
Lontoon eläintieteellisen seuran hopeinen mitali (1989)[2] Faraday-palkinto (1990)[2] Kistler-palkinto (2001)[2] |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
www.richarddawkins.net ja richarddawkins.com | |
Clinton Richard Dawkins FRS (s. 26. maaliskuuta 1941 Nairobi, Kenian siirtomaa ja protektoraatti) on englantilainen eläintieteilijä, evoluutiobiologi ja tieteen kansantajuistaja. Hän toimi Oxfordin yliopistossa ensimmäisenä tieteen kansantajuistamisen professorina 1995–2008.[2][1]
Dawkins tunnetaan evoluutioteoriaa käsittelevistä kirjoistaan. Hän nousi julkisuuteen vuonna 1976 kirjallaan Geenin itsekkyys, joka kansantajuisti geenivalintaa painottavan evoluutionäkemyksen ja esitteli käsitteen meemi. Vuonna 1982 hän esitteli teorian laajennetuista fenotyypeistä kirjassaan The Extended Phenotype. Hänen muita teoksiaan ovat muun muassa Sokea kelloseppä (1986), Jumalharha (2006) ja Maailman hienoin esitys (2009). Teoksissaan ja esiintymisissään hän on käsitellyt biologiaa, kreationismia, uskontoa, tieteellistä skeptismiä ja ateismia.[2][1]