Richie Porte | |
---|---|
Richie Porte vuonna 2010 |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Richard Julian Porte |
Syntynyt | 30. tammikuuta 1985 |
Kansalaisuus | Australia |
Pyöräilijä | |
Lempinimi | Tasmanian Devil |
Joukkue | lopettanut |
Laji | maantie |
Rooli | ajaja |
Ura | |
Ammattilaisjoukkue(et) | |
2008–2009 2010–2011 2012–2015 2016–2018 2019−2020 2021−2022 |
Praties Team Saxo Bank Team Sky BMC Racing Team Trek-Segafredo Ineos Grenadiers |
Suurimmat voitot | |
Italian ympäriajo, nuorten kilpailu 2010 |
|
Tiedot päivitetty: 1. tammikuuta 2023 |
|
Aiheesta muualla | |
www.richieporte.com | |
Richard Julian "Richie" Porte (s. 30. tammikuuta 1985 Launceston, Tasmania) on australialainen maantiepyöräilijä, joka kilpaili ammattilaisena vuosina 2008–2022. Hän kilpaili australialaisessa Praties-joukkueessa, tanskalaisessa Team Saxo Bank-Sungard -tallissa, brittiläisessä Team Sky / Ineos Grenadiers -joukkueessa sekä yhdysvaltalaisissa BMC Racing Teamissa ja Trek-Segafredossa.[1][2]
Porte voitti vuoden 2010 Tour de Romandie -kilpailussa aika-ajoetapin 26 sekunnin erolla Alejandro Valverdeen[3]. Saman vuoden Italian ympäriajossa hän sijoittui kokonaiskilpailussa seitsemänneksi ja voitti nuorten kilpailun. Hän johti kokonaiskilpailua etappien 11–13 jälkeen.[4] Hän voitti Pariisi–Nizza-ajon 2013 55 sekunnin erolla Andrew Talanskyyn[5]. Hän voitti kilpailun viidennen etapin irtioton jälkeen[6] ja viimeisenä osuutena ajetun aika-ajon[5]. Hän voitti aika-ajon Australian-mestaruuden 2015[2]. Hän voitti Pariisi–Nizzan jälleen 2015 puolen minuutin erolla Michał Kwiatkowskiin. Hän voitti neljännen etapin ja ylämäkiaika-ajona ajetun viimeisen etapin.[7] Hän voitti samana vuonna Katalonian ympäriajon kukistettuaan neljällä sekunnilla Alejandro Valverden[8].
Porte voitti 2017 Tour Down Underin kokonaiskilpailun 48 sekunnin erolla Esteban Chavesiin[9]. Hän voitti kilpailussa kaksi etappia[10]. Hän voitti saman vuoden Tour de Romandien 21 sekunnin erolla Simon Yatesiin. Hän ohitti Yatesin viimeisenä etappina ajetussa aika-ajossa.[11] Hän voitti Sveitsin ympäriajon 2018 kukistettuaan Jakob Fuglsangin minuutilla ja kahdella sekunnilla[12]. Hän voitti vuoden 2020 Tour Down Underin 25 sekunnin erolla Diego Ulissiin[13]. Hän voitti kilpailun kolmannen etapin. Saman vuoden Ranskan ympäriajon kokonaiskilpailussa hän sijoittui kolmanneksi.[10] Hän voitti vuonna 2021 Critérium du Dauphinén 17 sekunnin erolla Aleksei Lutsenkoon[14].