Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Lähteet uupuvat valtaosin artikkelista. |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Kieliasu paikoitellen huonoa ja epäselvää. |
Rick Davies | |
---|---|
Rick Davies vuonna 1979. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Richard Davies |
Syntynyt | 22. heinäkuuta 1944 |
Ammatti | muusikko, lauluntekijä |
Muusikko | |
Taiteilijanimi | Rick Davies |
Laulukielet | englanti |
Aktiivisena | 1956- |
Tyylilajit | progressiivinen rock, poprock, taiderock |
Soittimet | laulu * kosketinsoittimet * huuliharppu |
Yhtyeet | Supertramp |
Levy-yhtiöt | A&M, Rick Davies Productions |
Aiheesta muualla | |
www.supertramp.com | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Richard "Rick" Davies (s. 22. heinäkuuta 1944)[1] on englantilainen muusikko, laulaja ja lauluntekijä, joka tunnetaan parhaiten progressiivisen rock-yhtye Supertrampin perustajajäsenenä, laulajana ja kosketinsoittajana. Davies on yhtyeen ainoa alkuperäinen jäsen, joka on edelleen aktiivinen yhtyeen kanssa,[2] ja hän on säveltänyt Roger Hodgsonin lisäksi suurimman osan yhtyeen kappaleista, kuten mm. "Rudy", "Bloody Well Right", "Ain't Nobody But Me", "Another Man's Woman", "Downstream", "From Now On", "Gone Holliwood", "Goodbye Stranger", "Just Another Nervous Wreck", "Cannonball", "Better Days", "Brother Where You Bound" ja "I'm Beggin' You".[3] Hänet tunnetaan myös rytmikkäistä blues-pianosooloistaan, jazz-sävyisistä progressiivisista rock-sävellyksistään ja kyynisistä sanoituksistaan.
Indelibly Stamped-albumilla vuonna 1971, Davies aloitti laulamisen yhtyeessä hänen kirjoittaja / laulajakumppaninsa Roger Hodgsonin kanssa aina Hodgsonin eroamiseen yhtyeestä vuonna 1983,[4] jolloin Daviesista tuli yhtyeen ainoa laulaja. Daviesin ääni on huomattavasti syvempää kuin Hodgsonin, ja yleensä hän laulaa baritonin äänellä, joka on selvästi vastakohtana Hodgsonin tenorille. Davies laulaa kuitenkin muutamissaan lauluissaan falsetissa, kuten kappaleissaan "Goodbye Stranger" ja "My Kind of Lady". Hän soittaa myös huuliharppua yhtyeessään.