Riian rauha

Riian rauhansopimus (puol. Traktat ryski) solmittiin Riiassa 18. maaliskuuta 1921 Puolan, Neuvosto-Venäjän ja neuvosto-Ukrainan välillä. Rauhansopimukseen päättyi Puolan–Neuvosto-Venäjän sota.

Neuvosto-Venäjä ei sallinut Ukrainan kansantasavallan tai sen johtajan Symon Petljuran läsnäoloa neuvotteluissa, joten ukrainalaisia edusti vain Venäjälle kuuliainen Neuvosto-Ukraina, eikä valkovenäläisiä kuultu lainkaan^[1].

Sopimuksella Puola ja Neuvosto-Venäjä jakoivat Ukrainan siten, että Puola sai Galitsian ja Volynian ja Neuvosto-Venäjä muut Ukrainan osat. Puolan alue laajeni erityisesti Valko-Venäjällä. Puolan saamalla alueella asui runsaasti valkovenäläistä, ukrainalaista ja liettualaista väestöä. Lisäksi Puolaan liitettiin myös Vilna, jota Liettua oli vaatinut pääkaupungikseen. Sen omistus muodostui pitkäaikaiseksi Puolan ja Liettuan väliseksi kiistakysymykseksi, jota myös Kansainliitto sovitteli.^[2][3]

Sopimuksella määritellyt Venäjän ja Puolan rajat pysyivät voimassa toiseen maailmansotaan asti.^[4]

1. ↑ Piotr Stefan Wandycz: France and Her Eastern Allies, 1919–1925: French-Czechoslovak-Polish Relations from the Paris Peace Conference to Locarno, s. 178–180. University of Minnesota Press. Määritä julkaisija! ISBN 978-0-8166-5886-2 Teos Google Booksissa (viitattu 31.10.2018). (englanniksi)
2. ↑ Alfred Erich Senn: The Great Powers: Lithuania and the Vilna Question, 1920–1928, s. 31–32. (Studies in East European history) Brill Archive, 1966. Teos Google Booksissa (viitattu 2.11.2018). (englanniksi)
3. ↑ Vilnius dispute. britannica.com. Encyclopædia Britannica (viitattu 2.11.2018). (englanniksi)
4. ↑ Otavan Iso tietosanakirja osa 6 palsta 1641, artikkeli "Puola". Helsinki: Otava 1961.