Rillumarei-nimitystä käytetään Suomessa toisen maailmansodan jälkeen 1940- ja 1950-luvuilla ohjelmallisissa iltamissa esitetystä kuplettiperinnettä mukailevasta viihteestä ja iskelmämusiikkipitoisista komediaelokuvista. Rillumarei-nimitys on peräisin Jorma Nortimon ohjaaman Rovaniemen markkinoilla (1951) -elokuvan tunnuskappaleen kertosäkeestä.[1] Tärkeitä vaikuttajia rillumarei-elokuvissa olivat Reino Helismaa käsikirjoittajana ja laulujen sanoittajana, Toivo Kärki säveltäjänä ja Esa Pakarinen näyttelijänä. Rillumarei saavutti suuren kansansuosion, mutta kriitikot vihasivat sitä. Myös ulkomaisia – lähinnä amerikkalaisia – iskelmiä ja jazzia kuunnellut kaupunkilaisnuoriso halveksi rillumareita, vaikka nuorten ja heidän vanhempiensa musiikkimaussa ei vielä tuohon aikaan ollut yleisesti ottaen kovin suuria eroja.[2] Helismaata ja Kärkeä muun muassa syytettiin kansan maun pilaamisesta.[3] Samoin Olavi Virta ja Tapio Rautavaara pitivät tietoisesti etäisyyttä rillumareihin.[4][5]
- ↑ Kaarninen (2018), s. 246–251
- ↑ Jake Nyman: Suomi soi 4: suuri suomalainen listakirja, s. 87. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2504-1.
- ↑ Reino Helismaa Pomus.net. Viitattu 22.10.2010.
- ↑ Lasse Erola: Olavi Virta ja hänen maailmansa, s. 94. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005.
- ↑ Lasse Erola: Tapsa: Tapio Rautavaaran elämä, s. 204. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2012.