Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se käsittelee aihetta lähinnä luterilaisuuden tai Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Rippikoulu on osa evankelis-luterilaisen kirkon jatkuvaa ja ihmisen koko eliniän kestävää kasteopetusta. Seurakunta kutsuu rippikouluun 15 vuotta täyttävät jäsenensä. Kirkon ja seurakunnan asettama virallinen yleistavoite rippikoululle on, että ”rippikoululainen vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä”. Rippikoulun tehtävänä on auttaa nuorta elämään ja ymmärtämään sitä uskon todellisuutta, johon hän on pyhässä kasteessa tullut osalliseksi. Elämä, usko ja rukous -pääteemojen alla eletään ja käydään oppijalähtöisesti läpi koko elämän kirjoa. Suomessa rippikoulun asema on hyvin vahva ja rippikoulu on nuorten keskuudessa suosittu. Rippikoulun myötä ev.lut. kirkkoon liittyi vuonna 2010 yhteensä noin 1 500 nuorta ja heistä 1 002 kastettiin.[1] Arvioidaan, että rippikoulun takia Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei ole kärsinyt yhtä suurta jäsenkatoa kuin sen sisarkirkot muissa maissa.lähde?
Rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Konfirmaation osallistuminen edellyttää rippikoulun käymistä, ja rippikoulu oikeuttaa osallistumaan konfirmaatioon. Rippikoulu antaa oikeuden kirkolliseen avioliittoon vihkimiseen ja konfirmaatio lisäksi oikeuden tulla kummiksi, osallistumaan itsenäisesti ehtoolliselle ja 16 vuotta täyttänyt seurakunnan jäsen saa myös äänestää kirkollisissa vaaleissa.