Rituaalinen puhtaus on rituaalien avulla aikaan saatu tai palautettu puhtaus, joka liittyy uskonnollisiin käsityksiin pyhästä, synnistä ja pahoista voimista.[1] Puhdistautumisriiteissä irrottaudutaan symbolisesta liasta tai saastasta oikein toimitettujen tekojen ja oikeiden sanojen kautta.[2]
Jokaisella uskonnolla ja kulttuurilla on omat rituaaliset puhtaus- ja saastaisuuskäsitteensä. Saastaisuudesta halutaan eroon ennen kuin se tarttuu koko yhteisöön. Erityisen tärkeää puhtauden käsite on esimerkiksi hindulaisuudessa, juutalaisuudessa sekä joillain heimoilla kuten Etelä-Afrikan loveduilla ja Kalifornian yurokeilla.[1]
Uskonnoissa katsotaan henkisyyden vaativan ruumiin, tekojen, tunteiden tai ajatusten puhtautta. Joskus puhtaudella tarkoitetaan vain puhdasta kehoa puhtaissa vaatteissa, mutta esimerkiksi itämaisissa uskonnoissa kuten hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa tärkeänä pidetään tekojen puhtautta.[3]
Antropologi Mary Douglas ja psykoanalyytikko Julia Kristeva näkevät rituaalisen puhtauden keinona rakentaa, rajata ja turvata yksilöllistä tai ryhmäidentiteettiä.[2] Liasta irrottautuminen nähdään keinona olla otollinen jumalille, arvollinen suorittamaan tiettyä tehtävää, tai kelpo ihminen. Rituaalinen lika nähdään ylimääräisenä pahana, joka sekoittaa identiteetin perusyksikön järjestystä tai uhkaa tärkeää arvoa.[2]